Kiertotalouden kehitysjohtaja Tomas Norrena Swecosta osallistui Arctic Circular Economy Forumiin Kemissä jo toista kertaa ja oli jälleen tyytyväinen tapahtuman antiin. Forum tarjoaa Norrenan mielestä ainutlaatuisen tilaisuuden päästä seuraamaan Pohjois-Suomen ja -Ruotsin kehittymistä.
Norrena kehuu tapahtuman monialaisuutta ja hyvää ilmapiiriä.
”On inspiroivaa kuulla eri alojen toimijoita kertomassa omasta lähestymisestään kiertotalousteemaan. Se antaa paljon”, hän toteaa.
”Alueella on isoja hankkeita suunnitteilla ja paljon on jo tapahtunut. Moni täällä esitellyistä aiheista on tullut vastaan myös omassa työssä kentällä.”
Erityisesti Veitsiluotoon sekä rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät puheenvuorot olivat Norrenalle antoisia.
”Tällä alueella on tärkeää, että ei mennä pelkästään Suomi edellä, vaan huomioidaan myös Pohjois-Ruotsi. Esimerkiksi vetytalouden edistämisessä toteutuu hyvin laajempi lähestymistapa. Ei katsota asioita vain oman valtion rajojen sisällä, vaan mietitään rohkeasti ratkaisuja yhdessä.”
Yhdeksi tapahtuman kohokohdaksi Norrena nostaa Vuoden kiertotalousteko -palkinnon, jonka hän toteaa menneen oikeaan osoitteeseen.
”Perustelut olivat erittäin hyvät. Palkinnon konsepti ylipäänsä on toimiva. Se on erinomainen tunnustus yritykselle, joka vie asioita ennakkoluulottomasti eteenpäin.”
Norrena aikoo osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna.
”Tapahtuman fokus on pidetty selkeänä niin, että se on mahdollisimman antoisa oman teemansa osalta. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan Pohjois-Suomen kehittymistä”, Norrena sanoo.
Virallisen tervetulotoivotuksen esitti Kemin Digipolis Oy:n toimitusjohtaja ja Kemin kaupungin elinvoimajohtaja Kimmo Heikka. Heikan mukaan Kemin, Meri-Lapin ja koko länsirannikon vetovoima vihreän siirtymän investoinneissa on erittäin vahva, mikä näkyy erityisesti potentiaalisten investointihankkeiden määrissä.
Kemin kaupunkia edusti tapahtumassa myös kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen, joka kertoi yrityksillä olevan investointeja suunnitellessaan kaksi keskeistä toivetta: energia ja osaava työvoima. Ruotsalaisen mukaan Meri-Lapin kiertotalouspanostus sekä teollisuus- ja ympäristönäkökulmien yhteen sovittaminen ovat tärkeä markkinointitekijä työvoiman houkuttelemisessa. Kaupunginjohtajan viesti oli selkeä: teollisuus ja ympäristönsuojelu eivät ole joko-tai -kysymys, vaan niitä on edistettävä käsi kädessä.
Meri-Lapin vetovoimatekijät kävivät ilmi alueen teollisuustoimijoiden puheenvuoroissa. Vuoden kiertotalousteko 2023 -palkinnolla palkitun Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava esitteli yleisölle yhtiön ainutlaatuista matkaa ja kertoi, että Veitsiluoto valikoitui ensimmäisen tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi monien vetovoimatekijöidensä vuoksi: alueella on vahvaa selluloosakemia- ja prosessiosaamista, ja käytännön seikat kuten sataman läheisyys ja valmis infra houkuttelevat.
Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan johtaja Tomi Seppä esitteli syksyllä täysillä käynnistyvän tehtaan ekosysteemiä, jossa puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään joko tuotteina tai bioenergiana sataprosenttisesti. Ekosysteemi mahdollistaa uusien tuotteiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen. Tehtaan koko arvoketju tulee työllistämään arviolta 2500 henkeä.
Outokummun vastuullisuusjohtaja Petri Mure kertoi kiertotalouspanostusten olevan yritykselle olennainen tulevaisuuden kilpailuetutekijä. Mure kiitteli Meri-Lapin alueen ihmisten erittäin vahvaa kipinää kiertotalouden edistämiseen.
Myrsky Energian operatiivinen johtaja Heidi Laurila kertoi yleisölle Suomen vahvuuksista uusiutuvan energian tuottajana. Tuulivoiman kehittämistä tukevat Suomessa paitsi pohjoisen tuulinen ilmasto, tasainen topografia ja vahva kallioperä, myös selkeät luvituskäytännöt. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ehdoton ykkönen myös infran osalta: satamat, tasainen tiestö ja vahva kantaverkko ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä.
Vedyn ja synteettisten polttoaineiden kenttää seminaarissa edusti P2X Solutions Oy:n kehitysjohtaja Tuomo Rinne. Yhtiö rakentaa Harjavaltaan vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksen, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2024. Rinteen mukaan yhtiö käy myös aktiivista keskustelua pohjoisen Suomen mahdollisuuksista.
Forumin paneelikeskustelu pureutui tulevaisuuden uusiin energiamuotoihin ja vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin pohjoisessa. Yhteispohjoismainen kehitys nähtiin vahvuutena ja vetovoimatekijänä alueella, ja rajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia löydettiin erityisesti sähköntuotannossa.
Työvoiman saatavuus on yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita ja kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Osallistujat muistuttivat, että inhimillisistä vetovoimatekijöistä, kuten puhtaasta luonnosta ja palveluista kannattaa huolehtia.
ACEF2023 -forum järjestettiin 7.-8. kesäkuuta Kemissä. Forumin järjestivät Kiertotalouskeskus, Kemin Digipolis, Lapin ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto Lappia osana Lapin teollinen kiertotalous 2.0 - ja Invest in Veitsiluoto -hankkeita. Hankkeita rahoittavat Lapin Liitto, ely-keskus ja EU Vipuvoimaa.