Kiertotalouskeskus auttaa parhaillaan useita lappilaisia yrityksiä kehittämään kiertotalouden liiketoimintaansa. Kehittämisapua ovat saaneet muun muassa Keminmaassa toimiva Meri-Lapin Keskuspesula, tervolalainen Louen Kyläkauppa, yritystoimintoja Kemiin laajentanut Force Green oy ja kemiläinen insinööritoimisto Kalott Konsult oy. Kehittämistarpeet yrityksissä ovat usein hyvin erilaisia ja apuun otetaan mukaan myös Kiertotalouskeskuksen kumppaneita, joista tärkeimpiä on Lapin ammattikorkeakoulu.
Euroopan komission rahoittama RISE-projekti, joka kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston Interregional Innovation Investment Instrument (I3) -rahoitusohjelmaan, tekee merkittäviä edistysaskeleita kestävän yhteistyön edistämisessä ja innovaation käyttöönoton nopeuttamisessa erityisesti Euroopan unionin vähemmän kehittyneillä alueilla.
Eemeli Kaarre, Joonas Knuuti ja Anton Koskinen Kemin Syväkankaan koulusta ovat voittaneet Vanhat talot ja liiketilat kuntoon kiertotalouden periaattein -yritysideallaan Kiertotalouskeskuksen kummiluokilleen järjestämän haastekisan. Kiertotalouskeskus on palkinnut parhaat yritysideat tiistaina 1. huhtikuuta. Palkintoraatia ilahdutti tämän vuoden haasteessa ideoiden monipuolisuus.
Kesäkuun 3.-4. Kemissä järjestettävä ACEF2025 -kiertotaloustapahtuma uudistuu. Tarjolla on edelleen tuhti kattaus kiertotalousasiaa, verkostoitumismahdollisuuksia ja virkistäytymistä, mutta hiukan uusilla mausteilla. Ohjelmassa yritykset muun muassa tuovat yrityskeissejä ratkottavaksi Ice Cave -luolaan.
Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas vihittiin käyttöön lokakuussa 2024. KUVA: Metsä Fibre
Uutta Kuura -tekstiilikuitua valmistettaisiin ilman fossiilisia polttoaineita biotuotetehtaan kyljessä
Tehtaan esisuunnittelu jatkuu arviolta kesään 2026 saakka. Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta: ensimmäisen kaupallisen tehtaan esisuunnittelusta, Kuura-kuidun tuotantoprosessin kehityksestä, asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä markkinoille siirtymiseksi sekä hankkeen rahoitukseen liittyviin tehtäviin. Ympäristöluvan haku on osa tehtaan esisuunnittelukokonaisuutta.
Kuura-tekstiilikuitu on uudenlainen tekstiilikuitu, jossa havusellusta voidaan tehdä tekstiilikuitua ilman fossiilisia polttoaineita ja valmistaa erilaisia tekstiilejä. Metsä Group aloitti kaupallisen Kuura-tehtaan suunnittelun esiselvityksen noin vuosi sitten. Sen aikana on selvitetty muun muassa tehtaan toteutettavuutta ja liiketoimintaidean kannattavuutta.
Esiselvityksen ensitiedot kannattavasta liiketoiminnasta ovat lupaavia, siksi hanke etenee
Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoo, että esiselvityksen aikana saatujen tietojen ansiosta Kuura-hanke näyttää lupaavalta ja siksi yhtiö on päätynyt etenemään seuraavaan vaiheeseen.
”Tuoreen tutkimuksen mukaan Kuura-kuidun ilmastoa lämmittävä vaikutus on selvästi pienempi kuin kilpailevilla tuotteilla, kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset päästöt. Hyviä tuloksia selittää se, että Kuuran teollinen tuotanto yhdistettäisiin Metsä Groupin biotuotetehtaaseen, joka ei käytä fossiilista energiaa. Tämä antaa vauhtia jatkokehitykselle”, Niklas von Weymarn sanoo.
Esisuunnitteluhankkeen tavoitteena on tuottaa kaikki tarvittava tieto ja asiantuntemus, jotta Metsä Groupilla olisi edellytykset harkita Kuura-liiketoiminnan käynnistämistä. Jos yhtiö päättää rakentaa tehtaan, se tuottaisi tekstiilikuitua 100 000 tonnia vuodessa. Suomeen rakennettava tehdas käynnistyisi aikaisintaan vuonna 2029.
Kiertotalouskeskus iloitsee tekstiilikuituhankkeen etenemisestä
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila iloitsee, että tekstiilikuituhanke etenee. "Olen äärimmäisen iloinen, että Metsä Group on päättänyt jatkaa hanketta ja näkee tekstiilikuiduissa liiketoimintapotentiaalia", Pussila sanoo.
"Toivottavasti esiselvitysvaihe etenee maaliin saakka ja tehdas saadaan rakennettua, ja uudenlaisia kuituja tekstiilimarkkinoille", Pussila toivoo.
Kiertotalouskeskuksen ysiluokkalaiset kummiluokat Kemissä ja Keminmaassa ovat saaneet jälleen tietopaketin kiertotaloudesta ja haasteen, jossa heidän tulee toteuttaa videotehtävänä idea kiertotalousyrityksestä. Kiertotalouskeskus palkitsee parhaat yritysideat.
Meri-Lappi on muuttumassa Suomen vihreän teollisuuden ja kestävän kehityksen keskukseksi. Alueella ei vain pohdita ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaan luodaan konkreettisia ratkaisuja, joissa teollisuus ja luonto kulkevat käsi kädessä. Eilen pidetyssä Meri-Lapin vetypäivässä esiteltiin useita merkittäviä hankkeita, jotka vievät alueen teollisuutta kohti parempaa tulevaisuutta. Fossiilista koksia korvaava terästehdas Outokummun EvoCarbon -biokoksin briketöintilaitos testikäyttö alkaa tänä tänä keväänä ja tuotanto loppuvuodesta. Investoinnin arvo on 30 miljoonaa euroa.
Outokumpu on saanut päätökseen esitutkimuksen kehittyvästä ydinvoimateknologiasta ja etsii ulkopuolista kumppania hankkeen toteutukseen.
Outokummun terästehdas Tornio. KUVA: Outokumpu
Outokumpu on tutkinut mahdollisuutta parantaa vähäpäästöisen energian saatavuutta kehittyvän ydinvoimateknologian avulla. Osana tätä työtä yhtiö arvioi esitutkimuksessaan pienydinvoimalan rakentamisen mahdollisuuksia lähelle yhtiön ruostumattoman teräksen tehdasta Torniossa. Esitutkimus on nyt valmis ja vahvistaa, että pienydinvoimalan rakentamiselle ei ole mitään merkittäviä esteitä. Outokumpu etsii nyt ulkopuolisia kumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneet sijoittamaan hankkeeseen ja kehittämään sitä itsenäisesti eteenpäin.
Aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja nyt ensimmäistä kertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Listaus osoittaa, että aurinkoenergian potentiaali Suomessa on huomattava: hankkeita on suunnitteilla 285 kappaletta ja niiden yhteisteho ylittää 23 gigawattia (GW). Eniten hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaan.
Kemin kaupunki on liittynyt Fisu-verkostoon (Finnish Sustainable Communities) vahvistaakseen entisestään sitoutumistaan hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen. Liittyminen tukee kaupungin pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen edistämiseksi ja avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle muiden kuntien kanssa. Kemin kaupungin kasvihuonepäästöt ovat lähes 60 prosenttia matalammat kuin vuonna 2007.
