Teräsyhtiö Outokumpu haluaa panostaa vastuullisuuteen ja tehdä ilmastotekoja. Outokummun vastuullisuusjohtaja Petri Mure on todennut, että teräsyhtiö on jo maailman paras hiilijalanjäljessä, mutta tavoite on saada hiilijalanjälki vieläkin pienemmäksi.
Valtakunnallinen ekoteollisuuspuistojen verkosto on palkittu tutkimustietoa tuottaneessa CICAT5-hankkeessa. CICAT5 on palkinnut kiertotaloutta Suomessa esimerkillisesti omalla toiminnallaan edistäneitä henkilöitä, organisaatioita ja aloitteita. Kiertotalouskeskus on vetänyt ekoteollisuuspuistojen verkostoa pitkään ja ollut myös perustamassa verkostoa vuonna 2018.
Palkintoja jaettiin kaikkiaan kymmenessä kategoriassa. Ekoteollisuuspuistojen verkostoa vetävä Lounapuiston erityisasiantuntija Jouko Urmas kuvassa neljäntenä vasemmalta.
Tällä hetkellä ekoteollisuuspuistojen verkoston vetovastuu on salolaisella Lounapuistolla. Palkinnon Helsingissä pokkaamassa käynyt Lounapuiston erityisasiantuntija Jouko Urmas muistuttaa, että palkinto kuuluu koko verkostolle.
"Kiittää pitää varsinkin Sitraa ja Digipoliksen Kiertotalouskeskuksen porukkaa verkoston synnyttämisestä ja johtamisesta tähän vuoteen asti, Urmas sanoo.
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila on mielissään palkinnosta. "On todella hienoa, että verkostomainen tapamme työskennellä kiertotalouden puolesta on huomattu muuallakin tulokselliseksi. Itse asiassa toimintatapamme herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä toiminta on ainutlaatuista perustuen avoimuuteen", Pussila kertoo.
Pussila kiittää Urmaksen tavoin myös Sitraa, joka rohkaisee ennakkoluulottomasti kokeilemaan uudenlaisia tapoja tehdä asioita. "Myös työ- ja elinkeinoministeriölle ja muille rahoittajillemme kiitosta, että se on nähnyt arvokkaana ekoteollisuuspuistojen verkoston toiminnan kehittämisen. Verkoston avulla olemme pystyneet jakamaan esimerkiksi erilaisia käytänteitä, liiketoimintamalleja, järjestämään erilaisia tapahtumia, tuomaan esille toimintaamme, pohtimaan yhdessä ratkaisuja pulmiin ja niin edelleen. Ja jos lyhyesti pitäisi asia kuvata, olemme pystyneet vauhdittamaan yhdessä kiertotaloutta monin tavoin eteenpäin", Pussila sanoo.
CICAT2025 -hankkeen päätösjuhlassa oli kaikkiaan kymmenen palkintokategoria, ja palkintoja muun muassa kiertotalousyritysten esilletuomisesta, kiertotalouden visualisoinnista, kiertotalouteen kannustavasta kielenkäytöstä ja uuden liiketoiminnan luomisesta.
Palkinnon saivat ekoteollisuuspuistojen verkoston lisäksi Elina Saarinen (Uusiouutiset), Inka Leisio (Lassila & Tikanoja), graafikko Jani Ikonen, Timo Huhtamäki (Emmy Clothing Company),Samuli Laurikainen (Silmusalaatti/Snafu Oy), Saara Karkulahti (Pohjois-Savon ELY-keskus), Anne Kaiser (Saint-Gobain Finland), Sakari Ermala (Verte Oy), Matti Aistrich, Heikki Sorasahi, Nani Pajunen ja Samuli Laita (Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista).
CICAT-hanke on tuottanut tutkimustietoa kiertotaloutta vauhdittavista tekijöitä, kuten liiketoimintamalleista, lainsäädännöstä ja kielestä, viiden vuoden ajan.
TEKSTI JA GRAFIIKKA: SOILE SUVANTO
Stress Measurement Company Oy piti kaivosalan FEM2023 tapahtumaa yritykselleen erittäin onnistuneena. SMCOY on ollut mukana Kemin Digipoliksen ja Kiertotalouskeskuksen yhteisosastolla, jossa oli mukana useita kaivosalan palveluyrityksiä.
Torniolainen Maanrakennus Alamäki pitää hyödyllisenä osallistumista kaivosalan suurtapahtumaan FEM2023:een Kittilän Levillä. Vaikka konkreettista hyötyä tapahtumasta ei paikan päällä näyttäisi tulevan, on osallistuminen sijoitus tulevaisuuteen.
Kemiläinen Veljekset Toivanen Oy on elänyt viime vuodet voimakkaan kasvun aikaa. Viidessä vuodessa yrityksen työntekijämäärä on tuplaantunut ja yritys työllistää jo noin 400 henkilöä. Yritys on panostanut kaivospalveluihin ja pitää vastuullisuuteen satsaamista kilpailuvalttina.
Laserpinnoitus edistää pinnoitusmenetelmänä kiertotaloutta, sekä pidentää tuotteiden elinkaarta. Myös kaivosala voisi hyödyntää menetelmää nykyistä paremmin. Keski-Pohjanmaalla toimiva Kokkola LCC esittelee lasermenetelmänsä hyötyjä kaivosalalla FEM2023 -tapahtumassa Levillä.
Ylitorniolainen kaivospalveluja tarjoava Juvatec Oy haluaa olla mukana Lapin investointibuumissa tekemässä osaltaan Lapin talouden kasvutarinaa. Toimitusjohtaja Kai Juvanin mukaan on tärkeää, että lappilainen elinkeinorakenne kehittyy ja monipuolistuu.
Kemin Digipoliksen ja Kiertotalouskeskuksen yhteisosastolla FEM2023 -kaivostapahtumassa mukana oleva kemiläinen kaivospalveluyritys Akkoy Service Oy pitää tapahtumaa merkittävänä alan kohtaamispaikkana. 31.10.-2.11. Kittilän Levillä järjestettävään kansainväliseen kaivosalan tapahtumaan osallistuu noin 1200 rekisteröitynyttä osallistujaa. Tapahtuma on loppuunmyyty.
Kemin Digipolis Oy ja Kiertotalouskeskus ovat mukana kaivosalan suurtapahtumassa FEM2023:ssa, jonka avajaiset ovat 31. lokakuuta. Digipoliksella ja Kiertotalouskeskuksella on tapahtumassa oma osasto yhdessä kaivospalveluyritysten kanssa.
Kaivosala hakee yhä kiihtyvämmällä tahdilla kestävämpiä tapoja toimia. Osin muutosta vauhdittaa vihreä siirtymä ja energiamurros. Esimerkiksi akkuistuminen vaatii enemmän kriittisiä mineraalivaroja. Osin kyse on teknologian kehittymisestä, jolloin esimerkiksi murskattuja mineraaleja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin.
Kestävyysasiat, vihreä siirtymä, luvituskäytännöt ja teknologian kehittyminen ovat kärkiteemoja tänään alkaneessa Fennoscandian Exploration and Mining FEM -tapahtumassa Kittilän Levillä, johon osallistuu noin 1200 kaivosalan ammattilaista ympäri maailmaa, esimerkiksi Kanadasta, Australiasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.
Esimerkiksi keskiviikon luvitusteemaiseen paneelikeskusteluun osallistuva norjalainen Nussir ASA havittelee Hammerfestissa kuparikaivosta, joka olisi maailman ensimmäinen täysin sähköenergialla toimiva kaivos. "Kaikki avattavan kaivoksen kulkuneuvot maan alla tulevat kulkemaan sähköllä tai akuilla, ei enää dieseliä. Sähkö tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla kuten tuuli- tai aurinkovoimalla", yhtiö hehkuttaa.
Nussir ASAn projektissa ei ole kysymys uudesta kaivoksesta, vaan vanhan kaivoksen uudelleen avaamisesta. Nussir ASA kertoo, että se pystyy tuottamaan puolet Norjan kuparin kulutuksesta ja kuparilla voidaan tuottaa sähkö 2,6 miljoonan norjalaisen autoilijan autoon kymmeneksi vuodeksi.
FEM-tapahtuman ohjelmassa näkyy myös kaivosteknologian kehitys, erityisesti mittaamisessa. "Mineraalien analysointi- ja prosessointiteknologiat esimerkiksi infrapunalla, laserilla ja spektrimenetelmillä kehittyvät nyt yhä tarkemmaksi. Kaikkein suurin energia menee siihen, kun kivi murskataan ja olisi tietenkin järkevää saada hyödynnettyä kivestä kaikki mahdollinen. Kehittyvillä teknologioilla tämä mahdollistuu", Juhani Ojala Geopool Oy:stä kertoo.
Vihreä siirtymä kiihtyy
Lapin Liiton johtaja Mika Riipi totesi FEMin avajaispuheessaan, että vihreä siirtymä kiihdyttää myös kaivosteollisuutta. Taustalla on Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota.
"Siihen liittyvät geopoliittiset jännitteet ovat korostaneet Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta ja monista kriittisistä raaka-aineista. Samaan aikaan olemme etääntyneet Venäjän fossiilipohjaisesta energiasta, mikä nopeuttaa voimakkaasti Euroopan talouden vihreän siirtymän kehitystä", Riipi sanoo.
Kiihtyminen näkyy Lapissa ja Pohjois-Euroopassa voimakkaana kiinnostuksena ja kasvuna uusiutuvan energian tuotantoon ja kriittisten raaka-aineiden etsimiseen yhteiskunnan sähköistämiseen.
"Kaivosteollisuuden näkymät ja sijoituspotentiaali pohjoisessa ovat lupaavia, ja kestävä kaivostoiminta koko arvoketjussaan voi vaikuttaa merkittävästi koko alueen talouteen tulevaisuudessa", Riipi toteaa.
FEM järjestetään jo 14. kerran. Myös Kemin Digipolis Oy ja Kiertotalouskeskus osallistuvat tapahtumaan yhteisosastolla (B1-B4) kaivospalveluyritysten kanssa.
TEKSTI: SOILE SUVANTO
