Tervolalaiset mekaanisen puunjalostuksen yritykset Tervolan Saha ja Höyläämö Oy sekä Vaaran Palkki Oy satsaavat voimakkaasti mekaaniseen puunjalostamiseen. Tervolan Saha ja Höyläämö investoi uuteen sahalaitokseen 20 miljoonaa euroa. Vaaran Palkin upouuden hirsitehtaan investoinnin arvo puolestaan on 15 miljoonaa euroa.
KUVA: TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ
Tervolan Saha ja Höyläämön uuden sahalaitoksen rakennustyöt alkavat vuoden kuluttua ja se valmistuu kesällä 2023. Uuteen 3000 neliön sahalaitokseen tulee muun muassa uusi sahakone, sahaansyöttölaite, kuorimo ja 30 lokeron tuorelajittelu- ja rimoituslaitos.
Uusi sahalaitos kaksinkertaistaa laitoksen puunkäytön tuottaen 110 000 - 120 000 kuutiota valmista sahatavaraa. Sahalaitoksen valmistuttua yritys työllistää vähintään kymmenen henkilöä lisää. "Välillisesti vaikutus on laajempi. Kehittämishankkeen yhtenä mahdollistajana on ollut myös ely-keskus, joka on myöntänyt hankkeelle merkityksellisen kehittämisavustuksen", kertovat yrittäjäpariskunta Lea ja Juha Kokkonen Tervolan Saha ja Höyläämö Oy:stä.
Vaaran Palkki Oy:n uudessa hirsitehtaassa voidaan valmistaa 1500 hirsiaihiota vuodessa. Vastikään tuotantoon otetussa 7600 neliön tehtaassa valmistetaan painumattomia hirsiaihioita talo- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin.
Puurakentamisen projektipäällikkö, metsänomistaja ja Puumiehet ry:n hallituksen jäsen Tytti Ahoranta Kiertotalouskeskuksesta on hyvin iloinen investoinneista pohjoiseen. "Tervolan puunjalostusyritysten investointihalukkuuteen on omalta osaltaan vaikuttanut Kemiin rakenteilla oleva Metsä Groupin biotuotetehdas. Tervolan investoinnit olisivat toteutuneet todennäköisesti toteutuneet muutenkin, mutta kun kuitupuulle tulee lisää käyttöä, paranee sen myötä tukkia jalostavien tuotantolaitosten raaka-aineen saanti", Ahoranta sanoo.
Myös ilmastotietoisuus vaikuttaa puurakentamiseen suosioon. "Investointipäätöksiä vauhdittaa myös sahatavarasta saatava hinta, joka on nyt globaalistikin kaikkien aikojen huippulukemissa. Suurimmat syyt sahatavaran hinnan nousulle ja kysynnän kasvulle ovat ilmastotietoisuuden kasvu, teollisen puurakentamisen yleistyminen ja koronapandemia", sanoo Ahoranta.
TEKSTI: SOILE SUVANTO