Kiertotalouskeskus on saanut uusia kummiluokkia tänä keväänä, kun kemiläiskoulujen lisäksi Keminmaan yhdeksäsluokkalaiset ovat lähteneet mukaan kummiluokkatoimintaan. Kiertotalouskeskuksen asiantuntijat vierailevat kummikouluissa sovittuna ajankohtana ja kertovat ysiluokkalaisille tietoa kiertotaloudesta. Kaikki kummiluokkalaiset haastetaan kiertotalouskisaan. 
Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila pääsi tällä viikolla puhumaan vanhaan opinahjoonsa Keminmaan keskuskoululle lempiaiheestaan kiertotaloudesta ja sen mahdollisuuksista.
"Olen vakuuttunut, että kiertotalous tuo teille ruusuisen tulevaisuuden täällä Meri-Lapissa ja laajemminkin Lapissa", Pussila hehkutti nuorille.
"Käykää mutka muualla, mutta tulkaa sitten takaisin. Tulevaisuuden kiertotalous tarvitsee teitä. Ei vain insinöörejä, vaan hyvin monen alan osaajia. Esimerkiksi muotisuunnittelijoita, biologeja, kemistejä ja juristeja vain muutamia mainitakseni", Pussila kannusti yhdeksäsluokkalaisia, jotka parhaillaan miettivät tulevaisuuttaan peruskoulun jälkeen.
Keminmaan yhdeksäsluokkalaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti ja osallistuivat aktiivisesti kummiluokkaluentoon, joka sisälsi tietoiskuja, videoita ja pientä herättelyä; kuinka monta litraa vettä tarvitaan puuvillafarkkujen valmistamiseen?
"Arvaukset lähtivät 20 litrasta ylöspäin. Keskimäärin farkkuihin tarvitaan 10 000 litraa puhdasta vettä, joten uudenlaisia kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan", Pussila sanoo.
Kiertotalous on muun muassa parempaa suunnittelua tai vuokraamista ostamisen sijaan
Kiertotalous kietoutuu lähes kaikkeen tekemiseen; se voi olla esimerkiksi parempaa suunnittelua, resurssien hyödyntämistä tai esimerkiksi vuokraamista ostamisen sijaan.
"Saimme laajemman käsityksen kiertotaloudesta ja yrittäjyydestä. Kiertotalous on muutakin kuin kierrättämistä, esimerkiksi tavaroiden käyttöiän pidentämistä tai korjaamista", sähköalan opintoihin suuntaavat ysiluokkalaiset Salome Aaltonen ja Aino Koskinen Keminmaan keskuskoulusta totesivat luennon jälkeen.
Aaltonen ja Koskinen olivat hyvillään kuulemastaan, sillä he huomasivat harjoittavansa kiertotaloutta arjessaan jo monin tavoin.
"Meillä kotona kaikki korjataan, mitä voidaan ja käyttöiän pidentämistä harrastetaan myös. Vaatteita hankitaan kirppiksiltä ja saan siskoilta vaatteita", Aaltonen kertoo.
"Itse taas pidän vaatteita niin kauan, että ne kuluvat puhki. En halua ostaa turhaan mitään", Koskinen kertoo.
Kiertotalous on myös menestyvää liiketoimintaa
Molempien mielestä oli mielenkiintoista tietää, että kiertotalous on mahdollisuus tehdä menestyvää liiketoimintaa.
"Ajattelen, että tuotteiden eettisyys ja kotimaisuus on hyvin tärkeää. Silloin tietää, että tuote on turvallisissa oloissa valmistettu", Aaltonen sanoo.
Luento-osuuden jälkeen kummiluokkalaiset saavat viimevuotiseen tapaan makustella kuulemaansa kiertotalouskisassa. Tänä vuonna kisan teemana on kiertotalousyrittäjyys hästägillä #paremmanbisneksenpuolesta.
"Toivomme luovia, hulluja, hassuja tai sitten aivan asiallisia ideoita omalle kiertotalousyritykselle ja esitys pyydetään tällä kertaa videoformaatissa. Videoiden teknistä tai elokuvallista laatua ei arvioida, oman kiertotalousyrityksen idea ratkaisee", viestintäpäällikkö Soile Suvanto Kiertotalouskeskuksesta kertoo.
Kisaan osallistutaan ryhmissä. Kiertotalouskeskus järjestää palkitsemistilaisuuden myöhemmin keväällä, jossa kunkin koulun parhaat ideat palkitaan.
