ACEF2023:n keskiviikkoiltapäivän kiertotaloustyöpaja johdatti osallistujat kiertotalouden ja palvelumuotoilun maailmaan ja haastoi miettimään palveluliiketoimintaa erilaisista näkökulmista. Lapin ammattikorkeakoulun järjestämän työpajan tuloksena syntyi ideoita uuteen kestävämpään liiketoimintaan, esimerkiksi usean yrittäjän yhteinen verkkokauppakonsepti.
Lappiassa tutustuttiin laboratorioihin
Työpajan aluksi osallistujat pääsivät tutustumaan ammattiopisto Lappian monipuolisiin laboratoriotiloihin koulutuspäällikkö Jani Harjun johdolla. Vierailijoille esiteltiin muun muassa prosessilaboratorion biodieseltehdas ja vesiprosessilaitteisto.
Keskustelua herättivät esimerkiksi prosessi- ja laboratorioalojen vetovoima, jatko-opintomahdollisuudet ja korkeakouluyhteistyö, sillä osaajien tarve näillä aloilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa vauhdilla kiertotalouden kasvun myötä. Lappiassa hakijoita aloille riittää, ja varsinkin viime vuosina koulutukseen hakeutuneiden joukossa ovat korostuneet aikuiset alanvaihtajat. Heitä houkuttelee varsinkin prosessialalle kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi esimerkiksi toimiva työvuorosuunnittelu. Nuorten keskuudessa taas kiinnostus kiertotalouteen tulee kasvamaan, ja se tulee vetämään väkeä varsinkin laboratorioalalle, arvioitiin Lappian asiantuntijoiden tiimissä.
Uusia näkökulmia eläytymisen ja ryhmätyöskentelyn kautta
Lappia-kierroksen jälkeen retki jatkui Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tiloihin, joissa pureuduttiin kaupan ja palvelualojen pienyritysten kiertotalousmahdollisuuksiin pienryhmätyöskentelyn kautta. Osallistujat pääsivät asettumaan mikroyrittäjän asemaan, kun he saivat tehtäväkseen muotoilla uusia palveluita kiertotalouden näkökulmasta eri alojen mikroyrittäjien supervoimien ja ylijäämätuotteiden pohjalta.
”Osallistujien taustat ovat pitkälti teollisen kiertotalouden puolella, joten halusimme tuoda työpajaan hieman erilaista näkökulmaa”, kertoo työpajan suunnittelija ja vetäjä Nelly Korteniemi Lapin ammattikorkeakoulusta.
Tähän saakka kiertotalouden edistämisen toimenpiteet ovat painottuneet paljolti teollisuuteen suuremman vaikuttavuuden takia, ja kaupan ja palvelualojen pk-yritysten kiertotalouden mahdollisuudet ovat jääneet pitkälti teollisen toiminnan varjoon. Houkuttimet ja kannustimet kiertotalousajatteluun eivät ole vielä erityisen suuria, sillä toistaiseksi asiakkaiden vaatimukset eivät ole vahvasti ajaneet palveluyrittäjiä vastuullisuuskehittämisen pariin.
Katseet on kuitenkin käännettävä vähitellen myös palvelukenttään.
”Kaupan ja palvelualan pk-yritykset kattavat melkein 60 % yrityskannasta, ja jos kiertotaloutta ei edistetä siellä, hyödyntämätöntä potentiaalia jää paljon”, Korteniemi kertoo. ”Tilanne on toki sikäli haastava, että koska toimijat ovat pieniä, liiketalousmallissa ei ole paljoa liikkumavaraa. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa asiakkaiden vaatimukset ja liiketoiminnan kasvupotentiaali ajavat yrittäjiä etsimään uusia mahdollisuuksia. Toimijoita pitää auttaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti erilaisia ajattelutapoja. Sitä kautta voidaan löytää jotain uutta.”
Esimerkkinä Korteniemi mainitsee verkostotoiminnan, joka voi tuottaa yrittäjälle aitoa hyötyä esimerkiksi yhteisen tuotteistamisen kautta.
Yrittäjälle hyöty uusista toimintamalleista tai palvelukokonaisuuksista voi olla myös jotain muuta kuin voittoa. Miettimällä liiketoimintaa uudella tavalla voi saada esimerkiksi helpotusta arjen prosesseihin tai vaikkapa enemmän vapaa-aikaa.
”Meidän pitää pystyä viestimään kiertotalouden mahdollisuuksista yrittäjän kielellä ja tuomaan hyötynäkökulma esiin”, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun kiertotalouden erityisasiantuntija, yliopettaja Sanna Tyni. ”Elinvoimaisuuden tukeminen TKI-toiminnan kautta on osa ammattikorkeakoulujen tehtävää, ja etsimme jatkuvasti uusia tapoja tukea yrityksiä kiertotalouden edistämisessä. Tämän tyyppiset työpajat ovat yksi konsti.”
Uusia ideoita monialaisena yhteistyönä
”Ihanaa”, nauraa Pia Haapea kysyttäessä, millaista työpajatyöskentely on ollut. ”Eri alojen törmäyttäminen laittaa ajattelemaan uudesta näkökulmasta.”
Haapea työsti uusia palveluideoita yhteistyössä Jari Iisakan, Natalia Pulakan ja Päivi Alapartasen kanssa.
”Helppoa miettiä, kun ei ole kustannuspainetta. Mielikuvitusta tämä kyllä vaatii”, työryhmä totesi.
Ennen yhteistä loppuyhteenvetoa osallistujat pääsivät kokemaan ammattikorkeakoulun aistihuoneen tarjoamat moniaistilliset elämykset. Osanottajien aisteja stimuloitiin hierovilla säkkituoleilla ja isoilla valkokankailla pyörineellä videokuvalla vuoristoradalta.
Työpajatyöskentelyn päätteeksi tuotteistamisen tulokset käytiin läpi yhdessä. Kiertotalousteemainen palvelumuotoilu synnytti uuden verkkokauppakonseptin lisäksi ainakin moniaistillisia kokemustuotteita sekä juhlapalvelukokonaisuuden.
Työpaja toimi oivallisena esimerkkinä siitä, kuinka kiertotalous ja verkostoituminen voivat tuottaa uudenlaista liiketoimintaa sekä tarjota kilpailuetua ja kasvupotentiaalia myös palvelu- ja kaupan alan pienyrityksille.
