Kemissä on hyödynnetty yli sata vuotta teollisuuden sivuvirtoja. Yksi paikka, jossa tämä näkyy erityisen selvästi edelleen, on Kemin edustalla oleva vanha sahasaari Laitakari. Laitakari olikin luonteva kohde retkelle, jonka Kiertotalouskeskus järjesti 29.5. ACEF2024-forumin yhteydessä.
Retki-isäntänä kiertotalousretkellä toiminut Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila kehotti retkeläisiä verkostoitumaan ja etsimään uusia keskustelukumppaneita. KUVA: VIDECAM
Laitakarissa on ollut teollista toimintaa yli 150 vuoden ajan. Tätä nykyä saari on vilkkaassa virkistyskäytössä. Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussilan mielestä tässä olivat kasassa kaikki tarvittavat elementit ACEF2024-vieraiden onnistuneeseen retkipäivään.
”Oli hienoa päästä näyttämään foorumivieraille minkälaisen historian päälle Kemissä rakennetaan tulevaisuutta. Kemissä on vahva historia, olemassa oleva alihankintaverkosto ja paljon osaajia. Tänne on uusienkin toimijoiden helppo sijoittua”, Pussila sanoo.
Pietarsaarelaiset Åsa Björkman, Pia Holkkola-Löf ja Catarina Still aikoivat ottaa Kemin matkastaan kaiken irti ja verkostoitua kollegoiden kanssa. KUVA VIDECAM
Nelisenkymmentä eri puolilta Suomea tullutta foorumivierasta astui keskiviikkona Leila-laivan kyytiin Kemin sisäsatamassa auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Matkalla opas Päivi Koskela kävi läpi Kemin teollisen toiminnan historiaa. Saaressa vieraat pääsivät kiertämään vanhan sahasaaren mielikuvitusta kutkuttelevia raunioita ja poukamia ja kuulemaan Päivi-oppaan värikkäitä tarinoita vanhan ajan työelämästä ja arjesta. Kauempaa tulleille vieraille tuli yllätyksenä, että saarella on elänyt vilkas yhteisö, joilla on ollut kotisaarella työpaikkojen lisäksi omat kaupat, koulut ja muut palvelut.
Laitakari oli suurimmillaan 350 asukkaan kyläyhteisö, joka sai elantonsa sahalta. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1960-luvulla. Saarella on edelleen näkyvissä merkkejä entisajan sahatoiminnasta. VIDECAM
Pietarsaaresta tulleet Åsa Björkman, Pia Holkkola-Löf ja Catarina Still työskentelevät kaikki kotiseudullaan vihreän siirtymän projektien parissa. Botnia green energy -hanke, jossa Catarina Still työskentelee, kattaa energiayhtiöitä merenkurkun molemmin puolin. Merelliset kohteet ovat siis hänelle tuttuja. Laitakari antoi kuitenkin ideoita kotiinkin vietäväksi.
Matkalla Laitakariin Päivi Koskela kertoi osallistujille Kemin teollisuuden historiasta. KUVA VIDECAM
”Ehkä meidänkin kannattaisi tuoda teollista historiaa paremmin esille Pietarsaaressa”, Catarina Still pohtii.
Itse foorumista naiset toivoivat verkostoitumista ja uuden oppimista.
”Tämä on hyvä tilaisuus verkostoitua ja nähdä, miten muualla tehdään asioita”, Alholmen Industrial Parkissa työskentelevä Åsa Björkman sanoo.
MetsäFibren teknologiajohtaja Kari Ala-Kaila tuli Kemiin Raumalta saakka. Hän osallistui foorumiin jo kolmatta kertaa, mutta Laitakari oli vielä uusi tuttavuus.
M/S Leilan kippari Petteri Tähtinen on kokenut merimies. KUVA VIDECAM
Kari Ala-Kaila on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan yhteistyötä Kiertotalouskeskuksen kanssa. Hän on myös innokas lintujen tarkkailija. KUVA VIDECAM
”Arvostan Kemin kaupungin kykyä nähdä kiertotalouden mahdollisuudet ja satsata sen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Täällä on merkittäviä toimijoita ja paljon teollisia sivuvirtoja, joiden hyödyntämisessä on vielä valtavasti mahdollisuuksia. Näen paljon potentiaalia esimerkiksi lannoitteiden ja maaparanteiden kehittämisessä teollisuuden sivuvirroista.”
Ala-Kailan retkivarustuksiin kuuluivat myös kiikarit.
”Ovathan nämä ovat myös otollisia lintumaastoja”, innokas lintumies sanoo.
Marianne Hietalahti ja Katariina Palola työskentelevät Kidene-elinkeinopalveluissa Kittilässä. Elinkeinojohtaja Katariina Palola tuli hakemaan Kemistä yhtymäkohtia eri toimialojen välisestä toiminnasta.
Opas Päivi Koskelalle Laitakari on rakas paikka. Hän on toiminut saarella oppaana jo kahdeksan vuoden ajan. ”Täällä eivät tarinat lopu kesken”, Päivi sanoo. KUVA: VIDECAM
”Kittilän yritystiheys on Suomen huippua. Olemme kehittyvä alue ja meillä on toimijoita niin teollisuuden kuin esimerkiksi turismin parissa. On kiinnostavaa nähdä, minkälaisia malleja muualla on kehitetty”, Palola sanoo.
Paluumatkalla vieraat pääsivät ihastelemaan Leila-laivan kannelta kahden tehdasalueen väliin rakennettua kaupunkia sen parhaalta puolelta, mereltä päin. Retki olikin osallistujille monella tapaa silmiä avaava kokemus.
”Laitakarissa oli tuotu hienolla tavalla historia esille tarinoiden keinoin. Alue on ollut selvästi innovatiivinen paikka ja muuta Lappia edellä kehityksessä. Todella vaikuttava kokemus”, Katariina Palola summaa.
Marianne Hietalahti ja Katariina Palola saivat Laitakarin retkeltä ideoita siihen, miten teollisuudesta voi tehdä kiinnostavaa myös matkailijoille.
Pietarsaarelaiset Åsa Björkman, Pia Holkkola-Löf ja Catarina Still aikoivat ottaa Kemin matkastaan kaiken irti ja verkostoitua kollegoiden kanssa.
Laitakari oli suurimmillaan 350 asukkaan kyläyhteisö, joka sai elantonsa sahalta. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1960-luvulla. Saarella on edelleen näkyvissä merkkejä entisajan sahatoiminnasta.