Meri-Lapin matkailu on kovaa vauhtia toipumassa koronan kurituksesta. Jopa niin kovaa, että resurssit eivät tahdo riittää vastaamaan kysyntään, tietää Kemin Matkailu Oy:n verrattain tuore toimitusjohtaja Jaakko Löppönen.
– Haaste on siinä, miten pystymme investoimaan nykyisen vahvan kasvun jakson. Vuoden 2022 aikana tuplasimme liikevaihdon ja vähän ylikin, ja vuosi 2023 näyttää samoja merkkejä. Resurssit on kuitenkin kulutettu raskaan jakson aikana. Ikään kuin saatu isku palleaan ja kaaduttu, ja siitä pitäisi lähteä taas täyteen juoksuun, Löppönen kuvaa.
Löppönen on toiminut Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtajana elokuusta 2022 lähtien. Pitkän linjan asiantuntijalla on kattavasti kokemusta kansainvälisen matkailun kehittämisestä niin kotimaasta kuin Euroopasta, Aasiasta ja Venäjältäkin. Erikoisosaamisekseen Löppönen nimeää matkailun alueellisen kehittämisen, erityisesti niin kutsuttujen visit-organisaatioiden taustatyön ja muutosprosessit. Näiden pohjalta hän tuo Meri-Lapin matkailuun uusia näkökulmia.
– Katson Kemin ja matkailuyhtiön tilannetta verrattain uutena henkilönä siinä mielessä, että minulla ei ole mitään aiempia kytköksiä alueelle.
Löppönen asuu perheineen toistaiseksi Itä-Suomessa, mutta pyrkii olemaan Kemissä joka toinen viikko. Kemiin häntä houkutteli erityisesti seudun matkailumarkkinan mielenkiintoinen kontrasti: alueena verrattain tuntemattomassa Meri-Lapissa sijaitsee äärimmäisen tunnettuja yksittäisiä elementtejä, kuten yksi koko Suomen matkailun kansainvälisesti tunnetuimpia matkailutuotteita, jäänmurtaja Sampo.
– Meillä on poikkeuksellisen tunnettu kansainvälinen tuote, mutta alue on markkinoilla verrattain tuntematon ja sukellus koronan myötä on ollut raju. Se kokonaisyhtälö herätti mielenkiinnon, joten sen kummemmin miettimättä otin yhteyttä ja sanoin, että voisin tulla tutustumaan, Löppönen kertoo.
Toimitusjohtaja kuvaa itseään yhtiön yleiseksi sekatyömieheksi, jonka ensisijainen tehtävä uudelleen käynnistyvässä matkailumarkkinassa on yhtiön uuden markkinaposition löytäminen useamman vuoden pysähdyksen jälkeen. Luvassa on uudistuksia matkailutuotteisiin ja yhtiön toimintaan.
– Tämä nykyinen tilanne muodostaa ison muutoskokonaisuuden, jolla pyrimme entistä vahvempaan markkinapositioon ja sitä kautta tuomaan Kemiin ja ympäröivälle talousalueelle pitovoimaa ja vetovoimaa, hän kuvaa.
Aasia edelleen ykkönen, Euroopasta haetaan kasvua
Kuluva talvikausi on ollut Meri-Lapin matkailussa nopean elpymisen aikaa. Aasia on edelleen alueen matkailun päälähde, vaikka Kiinan kauppa onkin koronan myötä hyytynyt. Tämän talven Aasian-kauppa on tullut pienemmiltä markkinoilta Malesian niemimaalta, mutta Aasian lisäksi markkinaosuutta pyritään nyt monipuolistamaan erityisesti Euroopan osalta. Tämä vaatii tuottajaverkostolta kehitystyötä.
– Tällä talvikaudella meillä on ollut asiakkaita esimerkiksi Tanskasta ja Italiasta. Heidän odotuksensa ja vaatimuksensa ovat ihan erilaisia kuin Aasian asiakkailla, ja se asettaa omat haasteensa tuottajaverkostolle. Meidän on opittava ymmärtämään eri markkinoiden vaatimustasoa ja kehitettävä tuotteitamme vastaamaan sitä, Löppönen kertoo.
Sampo houkuttaa turisteja, lumilinna-alue uudistui
Sampo on tänäkin talvena Kemin matkailun ehdoton vetonaula, eikä teknisestä rikosta johtunut kauden avaamisen myöhästyminen juuri tehnyt lovea myyntiin. Sampon tämän talven kävijämäärä tulee asettumaan n. 15 000 asiakkaaseen.
Lumilinna-alue taas on kokenut muodonmuutoksen: vuonna 2019 valmistunut ympärivuotinen lumilinna- ja ravintolarakennus viettää nyt ensimmäistä varsinaista toimintakauttaan, ja perinteinen kausilumilinna päätettiin tänä vuonna korvata lumesta rakennetulla talvipuistolla. Uudistukset ovat puhuttaneet paljon myös paikallisesti, ja erityisesti perinteisen lumilinnan puuttuminen on jakanut mielipiteitä myös matkailijoiden keskuudessa.
– Kausilumilinna on raskas investointi. Päätimme myös, että emme lähde itse luomaan kilpailevaa toimintaa olemassa olevan majoituskapasiteetin ja uuden ravintolarakennuksen rinnalle. Tarvitsimme enemmän liikkumatilaa lumirakentamiseen, ja halusimme, että alue palvelisi aidosti myös paikallisia ihmisiä. Näin syntyi ajatus talvipuistosta, ja siitä on saatu valtavasti positiivista palautetta kemiläisiltä, jopa kadulla, Löppönen iloitsee.
Kansainvälisille asiakkaille Sampo on Kemin ykköskohde, ja lumilinna yksistään on harvalle syy saapua Kemiin. Löppönen kertoo netistä tutun lumilinnan puuttumisen olleen kuitenkin osalle kansainvälisistä asiakkaista ikävä yllätys.
– Jonkin verran olemme saaneet kriittistä palautetta siitä, ettei meillä olekaan isoa lumilinnaa torneineen ja sisätiloineen. Talvipuisto toteutettiin tänä vuonna hyvin pienimuotoisesti, eikä haettu suuria wow-efektejä. Ensi vuodelle pyrimmekin tekemään talvipuistosta näyttävämmän ja tuomaan sinne enemmän lumilinnamaista tyyliä, Löppönen kertoo. – Taustalla on kuitenkin eräänlainen sivunkääntö uudelle polulle, jossa meillä on vähän enemmän ideointivaraa.
Meri ja sijainti Kemin alueen valtteja
Löppönen näkee paljon mahdollisuuksia alueen ympärivuotisen matkailun kehittämisessä. Erityisesti kesäkauden tuotteistaminen on Lapin matkailun tunnettu haaste, mutta sen voittamiseen Kemillä on ainutlaatuinen ase: meri.
– Meillä on valtava vahvuus meriympäristössä. Sen tuotteistaminen kesäkaudelle on ihan eri asia kuin tunturin.
Löppönen nimeää logistisen sijainnin toiseksi Kemin matkailun valteista. Kemi palvelee kätevästi kolmea eri saapumispistettä, Oulua, Rovaniemeä ja Ruotsin puolelta Luulajaa.
– On poikkeuksellinen vahvuus, että Kemiin saapuakseen ei tarvitse mennä kauas yhteen suuntaan ja takaisin. Meillä on monta mahdollista reitityspistettä, joiden kautta matkailun polku kytkeytyy meiltä maailmalle, ja logistiset ketjut saadaan hyötykäyttöön. Valtakunnan raja tuo myös oman etunsa, kun matkailija voi käydä kahdessa maassa kerralla.
Elämyksiä myös kotimaan kävijöille
Vahvasta kansainvälisestä kysynnästä huolimatta Meri-Lapin markkinaosuus kotimaan matkailusta on edelleen pieni. Tasaisen kotimaan matkailijapohjan puuttuessa koronan isku oli verrattain raju, mutta vapaa-ajan matkustuksen kysynnän puuttumista ovat paikanneet alueen teollisuuden investoinnit, jotka tuovat tuloja majoitus- ja ravintolasektorille.
Kotimaan kysynnän kasvattamiseen uusi lumilinnarakennus tuo loputtomasti mahdollisuuksia, ja alue tarjoaa ympärivuotiset puitteet monenlaisten tapahtumien järjestämiseen.
– Meillä pitää olla kokous- ja tapahtumatalon peruspalvelutarjonta laadukkaasti saatavilla ympäri vuoden, ja lumilinna-alueelle pitää tuoda monen mittakaavan tapahtumia ympäri vuoden. Trubaduureja kesäterassille, hyvinvointikursseja, vain taivas on rajana. Meidän on myös päästävä kiinni erilaisiin ryhmiin ja rakennettava kotimaan tunnettuutta sitäkin kautta, Löppönen linjaa.
Ympärivuotisen lumilinnan tuotteistamista mietitään jatkossa vahvasti myös kotimaanmatkailun näkökulmasta. Kiinnostavuutta haetaan elämyksellisyyden ja tarinankerronnan keinoin.
– Tuodaan sinne sisältöä, joka ei ole suunnattu vain kansainvälisille asiakkaille, vaan kertoo tarinaa myös kotimaan matkailijalle. Elämyksellisyyttä kehitetään näyttelytoimintojen kautta.
Tuotteistamista kaivataan Kemissä myös sisäsataman ja meren hyödyntämiseen.
– Rantabulevardi sellaisenaan on jo erittäin toimiva yksinkertainen tuote kesäisin. Iso ympärivuotinen kysymys on, miten merelle pääsee. Jos ollaan Meri-Lapissa, merelle on päästävä ympäri vuoden kokemaan erilaisia asioita. Meillä on jo muutamia hienoja palveluita, mutta tarvitaan lisää raakaa tuotteistamista ja isoa viestintää, Löppönen toteaa.
Myös Kemin ohi moottoritiellä kulkevassa läpiajoliikenteessä on paljon saavuttamatonta potentiaalia.
– Kemissä on paljon palveluita, jotka voisivat ohiajavia kiinnostaa, mutta nyt ei osata ajoissa painaa jarrua kaupungin kohdalla. Tämä on viestinnällinen haaste, mutta kunhan tapahtumat, näyttelyt ja muut päivä- ja viikonloppuvierailun elementit saadaan esiin, tästä on tehtävissä erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus, Löppönen summaa.
Hitaasta matkailusta mahdollisuuksia
Kestävyys ja vastuullisuus ovat olleet viime aikoina matkailualan puhutuimpia trendejä, ja ne näkyvät myös Meri-Lapin kansainvälisessä matkailussa. Erilaiset sertifioinnit ja niihin liittyvät vaatimukset ovat kansainvälisten myyjäketjujen kanssa toimittaessa yleisiä, ja ne tuovat lisätyötä palveluntuottajille. Pelkkä sertifiointi ei kuitenkaan riitä, Löppönen kertoo.
– Meidän on tärkeää ymmärtää kansainvälisten asiakkaiden parissa tapahtuvaa liikehdintää. Jos esimerkiksi perheen lapset sanovat, että he eivät halua enää lentää, koko perhe jättää silloin lentämättä. Tällöin hitaan matkustamisen trendi on meille erittäin tärkeä, koska jatkossa meri tarjoaa meille hitaan matkustamisen yhteyden, joka mahdollistaa myös ison volyymin.
Pohjoisessa kestävyys kytkeytyy vahvasti matkailun tulevaisuuteen.
– Kaikki tarjoamamme elämykset nojaavat luontoon. Onko jatkossa jäätä, jota voi murtaa, onko arktista talvea, jonka voi kokea? Onko meriympäristö ja saaret pystytty säilyttämään niin, että tulevat sukupolvet voivat kokea samoja kokemuksia kuin me? Meidän kannattaa suhtautua tähän vakavan strategisesti. Ei ole välttämättä huono asia, jos pystytään tuomaan hitaan matkustamisen keinoin hyvinkin ympäristöystävällisesti isojakin määriä ihmisiä oppimaan kulttuurista ja luonnosta. Se tarjoaa meille valtavan potentiaalin, joka on hyvinkin vastuullista, toimitusjohtaja pohtii.
Kemin lähtökohtia kestävän matkailun kaupunkina Löppönen luonnehtii poikkeukselliseksi.
– Kemi on kulkenut sertifiointipolkua kaupunkina verrattain etujonossa. Esimerkiksi kiertotalous on täällä poikkeuksellisen painava elementti, eikä sellaista vastaavalla painotuksella välttämättä muualta löydy.
Tämän hetken haaste on huomisen mahdollisuus
Kuluvan talvikauden Löppönen summaa hyväksi.
– Kausi on ollut kaupallisesti pirteä ja täynnä iloisia asiakkaita. Säät ovat olleet haastavat. Plussakelit tammikuussa ovat meille vaikeita, hän naurahtaa.
Tulevaisuuteen katsottaessa Löppönen näkee Kemin matkailussa paljon potentiaalia. Haasteita on tässä ja nyt, mutta niistä syntyy huomisen mahdollisuuksia.
– Ajauduttiin ikään kuin väkisin muutostilanteeseen, mutta se voi muuttua erittäin suureksi positiiviseksi muutostilaksi, josta pääsemme rakentamaan kasvunäkymää, toimitusjohtaja linjaa.
