Vihreän siirtymän myötä myös rakennusala kohtaa uudistumispaineita. Muutosten kärjessä on puurakentamisen lisääminen, sillä puun käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siten edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kotimaan mittakaavassa puurakentamiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet: ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman mukaisesti vuonna 2025 45 % kaikesta julkisesta rakentamisesta ja 65 % opetusrakennuksista toteutetaan puusta.
Puurakentamisen ohjelman kuntakiertue kiertää parhaillaan eri puolilla Suomea tapaamassa kuntapäättäjiä ja viranhaltijoita puurakentamisen merkeissä. Kiertue saapuu Kemiin 16.5.
– Kuntiin tarvitaan kovasti rohkaisua puun käyttöön. Puurakentamisen valtakunnalliset tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, ja Suomessa ollaan selvästi jäljessä tavoitteista, kertoo Digipoliksen puurakentamisen asiantuntija projektipäällikkö Tytti Ahoranta.
Kemissä modernin puurakentamisen mahdollisuudet on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön. Vuonna 2016 hyväksytty arktisen puurakentamisen toimenpideohjelma näkyy kaupungin uudisrakentamisessa: Pajarinrannan vuonna 2021 valmistunut puurakenteinen päiväkoti oli valmistuessaan maailman suurin, ja uimahallin viereen kohoavan puurakenteisen liikuntahallin perustustyöt ovat käynnissä.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on Ahorannan mukaan kiinni ennen kaikkea asenteista.
– Rakennusala on hyvin konservatiivinen. Viimeisen 50 vuoden aikana sen tuottavuus ei ole juurikaan kehittynyt, sillä alalla on pidetty kiinni vanhoista toimintamalleista, siitäkin huolimatta, että rakentamisen tiedetään olevan aikamoinen ilmastopahis. Uusiutumattomista luonnonvaroista 50 % kuluu rakentamiseen, ja 40 % jätteistä syntyy rakentamisesta, Ahoranta valottaa tilastoja.
Uudet puutuotteet – rakennusalan Netflix
Modernit insinööripuutuotteet kuten ristiinliimattu massiivipuu CLT ja viilupuu LVL mahdollistavat sen, että puusta voidaan rakentaa tehokkaasti ja luotettavasti hyvinkin korkeita rakennuksia, monenlaisia muotoja ja pitkiä ulokkeita. Ahoranta kuvailee uusia insinööripuutuotteita taloustieteen termein rakennusalan häirikköinnovaatioksi.
– Pilvipalveluiden myötä tallennusmediat on voitu heittää romukoppaan. Samalla tavalla puu ja varsinkin nämä uudet insinööripuutuotteet ovat rakentamisen häirikköinnovaatioita. Niiden ansiosta rakentaminen voidaan teollistaa eli siirtää työmailta tuotantolaitoksiin.
Uusien puumoduuleista koottavien kerrostalojen rakentaminen on tehokasta, sillä tuotantolaitosta ei tarvitse perustaa tontille, vaan tuotteet ja tarvikkeet tilataan tuotantolaitokseen katon alle. Tontille jäävät perustustyöt ja valmiiden elementtien asennus, jolloin työ nopeutuu, tehostuu, tulee tarkemmaksi ja turvallisemmaksi.
– Usein rakentamisen hintaa tarkastellaan vertaamalla betonin ja massiivipuun kuutiohintaa. Se on kuitenkin vain yksi osa toteutuksesta, sillä rakentamisessa aika on kuitenkin se kallein komponentti. Jos rakennus tehdään tuotantolaitoksessa ja läpimenoaika tontilla on todella nopea, silloin säästetään kalleimmassa eli ajassa, Ahoranta toteaa.
Viime vuosien yllättävät kriisitilanteet ovat kuitenkin nostaneet myös puurakentamisen hintoja. Koronapandemia näkyi rakennusalalla ennennäkemättömän suurena kysynnän kasvuna ja hintojen nousuna. Sama tilanne voi olla käsillä Ukrainan jälleenrakentamisen myötä. Ennen kaikkea toivotaan, että sota päättyy pian.
– Onneksi ainakin osa suomalaisista sahureista kantaa vastuuta kotimaan kysyntään vastaamisesta ja palvelee kotimaisia asiakkaita ensin, Ahoranta kiittelee.
Puu kiinnostaa ympäri Eurooppaa
Puurakentaminen on pinnalla myös muualla Euroopassa. Ruotsissa uusista kerrostaloista jo lähes 20 % on puurakenteisia. Suurin CLT:n tuotantokapasiteetti löytyy Stora Enson Itävallan tuotantolaitoksesta, ja ansiokasta CLT-tuotantoa löytyy myös Espanjasta ja pohjoisempana Baltian maista keskieurooppalaisten valmistajien lisäksi.
Euroopassa yleinen kiinnostus puurakentamiseen näkyy esimerkiksi EU:n myöntämissä hankerahoituksissa, mutta käytännön rakentamiseen muutos heijastuu hitaasti. Poikkeuksiakin toki löytyy: Ranskassa julkista puurakentamista edistetään valtionhallinnon toimesta tietoisen voimakkaasti, ja esimerkiksi Pariisin olympialaisten kisakylä toteutetaan puurakenteisena.
Tytti Ahoranta ennustaa betonin säilyttävän valta-asemansa rakentamisessa tulevaisuudessakin, sillä puu ei riitä kaikkeen rakentamiseen. Onneksi myös betonia kehitetään ilmastoystävällisempään suuntaan, mutta se ei välttämättä auta käytettäessä uusiutumattomia luonnonvaroja: betonin tekemiseen soveltuva hiekka on loppumassa, niin meillä Lapissa kuin globaalissakin mittakaavassa.
– Meidän nyt ainakin kannattaisi käyttää puuta, Ahoranta painottaa.
Ylivoimainen puu
Puurakentamisen puolesta puhuvat myös puun tunnetut terveysvaikutukset. Puurakennukset tutkitusti parantavat psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Puun restoratiivisuutta ja sen vaikutusta psyykeen on myös tutkittu ympäri maailmaa.
Esimerkiksi koulujen rakentamisessa puuta suositaan sen rauhoittavien vaikutusten vuoksi: puu madaltaa sykettä ja ihon sähkönjohtokykyä.
– Pudasjärven hirsikampuksella tämä on huomattu. Pudasjärvelle toteutettiin myös hirsirakenteinen palvelukoti, ja siellä huomattiin, että muistisairaiden vanhusten muutto ja kotiutuminen uuteen ympäristöön sujui ilman ongelmia, vaikka ympäristön vaihdokset yleensä aiheuttavat dementiapotilaille rauhattomuutta, Ahoranta kertoo.
Puulla on myös antibakteerisia ominaisuuksia, jotka toimivat jopa sairaalabakteereja vastaan.
– Mänty on sairaalabakteerin kauhu. Tiina Vainio-Kaila on selvittänyt väitöstyössään, miksi moni bakteeri kuolee puupinnalla. Selitys löytyy puun uuteaineista, ligniinistä ja puun tuoksusta, Ahoranta kertoo.
Puulla on myös kyky parantaa sisäilman laatua ja tasapainottaa ilmankosteutta. Puu vastaanottaa sisäilman kosteutta ja luovuttaa sitä kosteusvaihteluiden mukaan.
– Puu saa aikaan ikään kuin lämpöpumppuilmiön, joka parantaa rakennusten energiatehokkuutta mitatusti, Ahoranta ihastelee. – Puu on toimiva höyrysulku, ja massiivipuun avulla voidaan tehdä muovittomia taloja. Kastepistettä ei voi muodostua, kun rakennuksen runko koostuu yhdestä tasalaatuisesta aineesta. Kosteus ei kulje rakenteen läpi.
Kotimaista lähituotetta kyllä riittää
Metsien käyttö ja hakkuut ovat olleet viime aikoina yksi ympäristökeskustelun kuumista perunoista. Moni miettiikin, kuinka paljon puuta on vara käyttää rakennusaineena. Kestävätkö metsät puurakentamisen lisäämisen?
– Suomi on Euroopan metsäisin maa. Elävän puuston kokonaisvolyymi metsässä on noin 2,5 miljardia kuutiometriä, ja se kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja miljoona kuutiometriä päivässä kasvukauden aikana. Se kuulostaa uskomattomalta. Hakkuilla verotetaan ainoastaan metsien kasvuosuutta, valottaa Ahoranta.
– Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen on laskenut, kuinka kauan Suomen metsiltä kestää kasvaa se puumäärä, joka käytettäisiin, jos kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin puusta. Siihen menee viikko. Suomen rakennuskannan rakentamiseen puusta menisi loppujen lopuksi todella pieni määrä puuta. Materiaalin riittävyyden näkökulmasta katsottuna saisimme kevyesti tehtyä kaikki rakennukset puusta tässä maassa, mutta jo 20 %:n osuuden saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta. Konservatiivinen rakennusteollisuus ei teollisesta puurakentamisesta innostu.
Vihreän siirtymän eteneminen on kuitenkin järkähtämätöntä. Uusien rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi jo rakennuslupavaiheessa vuonna 2025, ja energiatehokkuutta säädellään jo nyt.
– Katse siirtyy vääjäämättä rakennusten energiatehokkuudesta rakennusmateriaalien energiatehokkuuteen eli niiden hiilidioksidipäästöihin, Ahoranta toteaa. – Puu on ainoa rakennusmateriaali, jonka valmistuksessa tuotetaan energiaa.
Ahoranta nimeää metsien metsänhoitosuositusten mukaisen käytön ja puun käyttämisen ilmastoteoksi. Puu on kotimainen lähituote, ja puurakennukset varastoivat hiiltä pitkiksi ajoiksi. Puunjalostuksesta ei juurikaan synny ongelmallisia sivuvirtoja, sillä se hyödynnetään sataprosenttisesti. Puusta voidaan tuottaa myös erittäin tehokkaasti ilmakehän hiiltä sitovaa biohiiltä ja jopa vetyä.
Kotimaisesta puusta on yllättävän moneksi.
