Teollisen kiertotalouden edistäminen kaipaa yhden luukun periaatetta, selviää tuoreesta Kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet -raportista. Yrityksissä on intoa ja halua kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, mutta tieto on usein pirstaloitunutta ja haasteellista löytää. Suurimmat haasteet liittyvät taloudellisiin, teknisiin tai lainsäädännöllisiin seikkoihin.
Lapin ammattikorkeakoulun ja Kemin Digipolis Oy:n laatimaan Kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet 2021 -raporttiin on haastateltu 17 yritystä eri puolilta Suomea ja lisäksi aineistona on käytetty loppuvuodesta järjestettyä Haasteet ja mahdollisuudet -työpajaa, johon osallistui kymmeniä asiantuntijoita kaikkialta Suomesta.
Raportissa todetaan useita taloudellisia haasteita kiertotalouden liiketoiminnan etenemiselle. Esimerkiksi kiertotalouden rahoitusmallit ovat melko pirstaleisia ja rahoitusohjelmien löytäminen ja tunnistaminen erityisesti kiertotalouteen on vielä haastavaa. Taloudellisista asioista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä tarvitaan lähtökohtaisesti enemmän tietoa yrityksissä, jotta rahoituksen hakeminen ja siihen liittyvä byrokratia olisi paremmin tiedossa.
Käytännön esimerkki teknisestä haasteesta on, kuinka sivuvirtajakeiden puhtaus- ja kierrätysaste voivat aiheuttaa pulmia yrityksille. "Sivuvirtoja ei useinkaan ole optimoitu jatkokäyttöä ajatellen, mikä aiheuttaa lisätyötä, koska teollisuuden prosessien muuttaminen kierrätysraaka-aineita hyödyntäväksi ei välttämättä onnistu helposti", projektipäällikkö ja raporttia laatinut Sirpa Kokko Lapin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Lainsäädännön monimutkaisuus askarruttaa useimpia, esimerkiksi tuotelainsäädännön ja ympäristölainsäädännön osalta. Luvitusprosessia pidetään liian kankeana ja hitaana. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei ole myöskään aikaa seurata lainsäädännön muutoksia. EU-lainsäädännön koetaan olevan keskeneräinen. "Odottamisen koetaan osaltaan johtavan siihen, että Suomi menettää asemaansa uusien innovaatioiden lanseerauksessa", raportissa todetaan.
Esimerkiksi rahoitushaun pirstaleisuuden ja monimuotoisuuden ratkaisemiseksi ehdotettiin yhden luukun periaatetta, joka palvelisi rahoituksessa. Yhden luukun periaate voisi tuoda rahoitusmahdollisuuksia aikaisemmin esille sekä samalla se voisi lisätä rahoituksien läpinäkyvyyttä eli kuinka paljon rahoitusta on annettu ja millaisiin hankkeisiin selkokielisellä viestinnällä.
Yhden luukun periaatteena voisi toimia verkkosivusto ja sen liitännäisenä oleva osaamisalusta, joka auttaisi yrityksiä tunnistamaan mahdollisia hankekumppaneita tulevissa projekteissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, sillä kiertotalouden kehittymisessä tarvitaan monenlaista osaamista. Yhteistyön osaamisessa voisi hyödyntää digitalisaation tuomia etuja ja mahdollisuuksia.
Lupaviranomaiset voisivat perustaa kansallisen tiimin ja lainsäädännöstä tulisi viestiä selkokielisesti.
Teknisiä ongelmia voisi ratkaista avoimellä yhteistyöllä ja digitalisaation avulla. Esimerkiksi olemassa olevaa tietoa voitaisiin hyödyntää aiempaa paremmin ja mittaamista kehittää. Avoin yhteistyö yritysten välillä, kansalliset ja kansainväliset osaamisverkostot, poikkitieteellisyys, moniosaajatiimit sekä yritysten että oppilaitosten välinen yhteistyö korostuivat tuloksissa. "Kiertotalous pitäisi saada osaksi kaikkia korkeakoulututkintoja niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakouluihin. Näin voisimme varmistaa tapakasvatuksen, joka johtaa pitkällä aikavälillä muutokseen: kiertotalous on tapa ajatella", Kokko toteaa raportin tuloksista.
Kiertotalouskeskus toimii jo nyt yhden luukun periaatteella palvelemalla yrityksiä muun muassa toteuttamalla pilotteja, yhteistyötä ja skaalauksia. Toimintamallin konkretisointi on jatkossa yksi selkeä kehittämiskohde.
Lisäksi Kiertotalouskeskuksen rooli korostuu teollisen kiertotalouden pilottihankkeissa. Kiertotalouskeskus saattaa eri toimijoita saman pöydän ääreen yhdistäen näin osaamista. Kiertotalouskeskuksen sisällä on eri alojen asiantuntijoita ja sen verkostosta löytyy monipuolista osaamista.
Poikkitieteellisyyttä pyritään edelleen edistämään avoimen yhteistyön kautta. Ammattikorkeakoulut ovat lisänneet merkittävästi kiertotalouden opetusta eri koulutusaloilla. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö, opinnäytetyöt ja opiskelijaprojektit lisäävät myös yritysten kiertotalousosaamista. Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa eniten kiertotalouden opintoja Suomessa ja erilaisille piloteille ja projekteille yritysten kanssa pyritään pitämään matala kynnys.
Ekoteollisuuspuistojen verkosto on esimerkki yhteistyöstä, jollaista pitäisi saada raportin mukaan enemmän. Ekoteollisuuspuistojen kansallinen verkosto on Kiertotalouskeskuksen vetämä verkosto, jossa kokemusperäinen tieto liikkuu ympäri Suomea. Samalla verkostossa seurataan alan kehitystä niin Suomessa kuin maailmalla.
Ennakkotapauksiin ja lainsäädäntöön liittyvässä viestinnässä on toivottu selkokielisyyttä ja tiivistämistä.
Kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet 2021 -raportin ovat kirjoittaneet projektipäällikkö Sirpa Kokko ja asiantuntija Sara Kuure Lapin ammattikorkeakoulusta sekä Kiertotalouskeskuksen projektipäällikkö Eveliina Nousiainen Kemin Digipolis Oy:stä.
Yrityshaastatteluista tehtiin oma väliraporttinsa, joka julkaistiin syksyllä 2021. Yrityshaastatteluissa haastateltiin kaikkiaan 17 yritystä eri puolilta Suomea. Yritykset edustavat prosessi-, kaivos-, metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden toimialoja, teollisen tutkimuksen ja kehityksen toimialaa sekä teollisen kiertotalouden ja kierrätys- ja ympäristöliiketoimialoja. Väliraportin kirjoittivat Kokko, Nousiainen ja asiantuntija Henri Saarela Lapin ammattirkorkeakoulusta.
Yrityshaastatteluiden jälkeen työ jatkui työpajatyöskentelyllä, johon ilmoittautui lähes 50 osallistujaa. Osallistujat olivat yritysten, koulutusorganisaatioiden, rahoittajien, ministeriöiden, ekoteollisuuspuistojen ja alueiden edustajia. Työskentelyn pohjana käytettiin muun muassa yrityshaastatteluiden tuloksia.
Teollisen kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet 2021 -selvityksen työryhmään kuuluivat Kiertotalouskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu, Työ- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö ja Sitra. Työ toteutettiin maalis-joulukuussa 2021 ja selvitys valmistui helmikuussa 2022. Vastaavanlainen selvitys aiotaan toteuttaa myös tulevaisuudessa, sillä siitä saatu informaatio auttaa kehittämään eteenpäin kiertotaloutta.
Teollisen kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet vuonna 2021 -raportti löytyy alla olevan linkin kautta:
TEKSTI JA GRAFIIKKA: SOILE SUVANTO