CLT-rakentamisen kasvava trendi vie rakennusalaa kestävämmälle polulle.
Rakentamisen alalla kiertotalouden periaatteet ovat saaneet entistä vahvempaa jalansijaa. Kysyimme Digipolis Oy:n projektipäällikkö Tytti Ahorannalta, mikä rakentamisen kiertotaloudessa puhututtaa juuri nyt.
- Yksi keskeinen kiertotalousnäkökulma rakentamisessa on materiaalivalinnat siten, että rakennus materiaaleineen on helposti kierrätettävissä rakennuksen elinkaaren päättyessä. EU:n ecodesign-direktiivissä alleviivataan sitä, että huomiota tulisi kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa rakennuksen käyttöön, kestävyyteen ja kier- rätettävyyteen. Kiertotalous on resurssiviisautta, Ahoranta selittää.
Rakennusmateriaalien tulisi mielellään olla uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä, kierrätettäviä, energiatehokkaita ja ekologisia. Suomalaisille tuttu puu täyttää nämä vaatimukset ja uudet suorituskykyiset innovaatiot mahdollistavat puun käytön hyvinkin vaativissa rakennuskohteissa.
Suorituskykyisimmäksi näistä uusista innovaatioista on osoittautunut CLT. Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana käynnistetty kolme CLT-tuotantolaitosta ja uusia CLT-kerrostaloja nousee tasaiseen tahtiin. Kemissä ammattiopisto Lappian CLT-oppimisympäristö kouluttaa ammattilaisia tämän innovatiivisen tuotteen valmistamisen ja rakentamisen osaajiksi.
- Meillä täällä Kemissä on kaikki mahdollisuudet osoittaa, miten potentiaalinen raaka-aine puu on, kun suunnitellaan rakennusten joustavaa käyttöä, sekä materiaalien ja rakennusten kierrätettävyyttä, Ahoranta kertoo.
CLT taipuu niin kerrostaloiksi kuin infrakohteisiinkin
CLT eli Cross Laminated Timber (ristiin liimattu puu) on massiivipuinen rakennusmateriaali. Se mahdollistaa puurakentamisen sellaisiin kohteisiin, joissa puuta ei ole pystytty aiemmin käyttämään suorituskykyisinä rakenteina samassa mittakaavassa, esimerkiksi kerrostalo- ja teollisuusrakentamisessa.
Esimerkiksi Rovaniemelle on tällä hetkellä rakenteilla 8-kerroksinen kerrostalo, joka kootaan CLT- tilaelementeistä. Tämä Lapin maakunnan ensimmäinen CLT-kerrostalon pystytys kesti vain 4 kuukautta. Kohteessa tehdään vielä viimeistelytöitä, ja se on heinäkuussa luovutuskunnossa, johon mennessä pihatkin ovat valmiit.
- Täysin valmiit tilaelementit eli moduulit tehdään tehtaalla valmiiksi LVISA:ta, kiintokalusteita, kodinkoneita ja sisustuksia myöten. Tilantarve työmaalla on pieni, kun sinne tuodaan vain valmiita yksiköitä, jotka nostetaan pian saapumisensa jälkeen suoraan omalle paikalleen rakennuksessa. Suurin työmaalta pois vietävä jae on moduulien suojaamiseen käytetty muovi, ja sekin tullaan kierrättämään asianmukaisesti, Ahoranta kuvailee projektin tehokasta toteutusta.
Mittavia puurakentamisen projekteja on suunnitteilla myös Kemi-Tornio seudulle. Hirsipäiväkoti ja melueste ovat hyviä esimerkkejä ristiinlaminoidun puun soveltuvuudesta niin julkisessa rakentamisessa kuin infrarakentamisessakin. Tornioon ollaan toteuttamassa CLT-rakenteista 230 m pitkää meluestettä näkyvälle paikalle rautatiealikäytävän tuntumaan, Torpinmäen kupeeseen. CLT:n raaka-aineena tähän meluesteeseen on osittain käytetty paikallista, Tervolassa sahattua kuusta.
Tavoitteena puurakentamisen kasvu
Tehokasta kerrostalorakentamista edustava CLT-runkoinen moduulirakentaminen on kuitenkin vielä alkutaipaleella. Puurunkoisten kerrostalojen kasvun määrä on Suomessa ollut varsin hidasta, vaikka meillä suomalaisilla on eniten puuta maailmassa asukasta kohden. Samalla Suomessa kuitenkin tehdään väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten kerrostaloja Euroopassa.
- Puurakennus sitoo hiilen itseensä hyvin pitkäksi ajaksi, ja näitä suuremman kokoluokan rakennusten hiilivarastoja Suomessa on suhteellisen vähän. Pientaloista yli 90% tehdään puurunkoisina, mutta kerrostalopuolella tilanne on toinen. Siellä on kovasti parantamisen varaa, kertoo Ahoranta. Koulu-, päiväkoti- ja julkisessa rakentamisessa puun potentiaali ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia parantavana, kestävän kehityksen mukaisena rakennusmateriaalina on noteerattu ja massiivipuisia uusia rakennuksia otetaan käyttöön kiihtyvällä tahdilla.
Sekä puurakentamisen että kiertotalouden edistäminen on kirjattu Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaan 2018-2025. Tulosten aikaan- saamiseksi vaaditaan halua ja kykyä omaksua uutta teknologiaa ja toimintamalleja. Konservatiivisena tunnetulla rakennusalalla ajattelutavan muutoksen aikaansaaminen on kuitenkin verkkaista.
Puurunkoisten kerrostalojen määrän kasvattamisen eteen on tehty kovasti töitä viimeisen kymmenen vuoden aikana. CLT-rakenteisen kerrostalon osalta päästään jo kahdeksaan kerrokseen, joka kertoo kuinka potentiaalinen ja suorituskykyinen materiaali se on. Lisäksi CLT:n paloturvallisuusominaisuudet ovat edistykselliset, ja se on varsin muuntokykyinen materiaali rakennusten elinkaariajattelun kannalta. Eikä terveellinen sisäilma ja puun muut positiiviset terveysvaikutukset ole nekään pahaksi puulla rakentamisen lisäämisen ajurina.
Suomalaisia innovaatioita rakentamisen kiertotalouden piirissä
Puun lisäksi kaikessa rakentamisessa tarvitaan myös betonia, eikä puuta riittäisikään globaalilla tasolla ennennäkemättömään rakentamisen vauhtiin.
Betoniakin voidaan tehdä kierrätysmateriaalista. Oulun Yliopistossa on tutkittu, miten betonin valmistuksessa käytettävää sementtiä voidaan korvata jätteestä valmistetuilla geopolymeereillä.
Toisaalta innovatiivista teknologiaa löytyy runsaasti rakennusten purkujätteen kiertotalouteen liittyen. Rakennusten purkaminen ja materiaalien toimitus kaatopaikalle on kallista, joten vanhojenkin rakennusten kohdalla kiertotalousajattelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään niiden elinkaaren lopussa.
Suomalainen ZenRobotics on kehittänyt maailman ensimmäisen, täysin automaattisen rakennusten purkujätteen lajittelurobotin. Se tunnistaa erilaiset materiaalit purkumurskeen joukosta, ja lajittelee ne jatkokäyttöä ja kierrätystä varten.
Rakennusten purkupuu on isoa bisnestä Keski-Euroopassa, ja siitä tehdään laaja valikoima erilaisia tuotteita.
Suomalainen innovaatio Destaclean Oy:n Puukivi on betonista ja kierrätyspuusta valmistettukomposiittituote, josta valmistetaan mm. pihalaattoja. Rakennusten purkupuulla saadaan pihalaattaan paljon hyviä ominaisuuksia. Lopputuote on ekologinen, kevyt ja kestävä. Keveämmän laatan logistiikka on myös edullisempi ympäristölle, kun voidaan kuljettaa kerralla suurempia lasteja.
Teksti: Milla Mulari
Kuvat: Digipolis