Ympäristöviikolla presidentti Sauli Niinistö kertoi Suomen ilmastotavoitteista YK:n ilmastohuippukokouksessa. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Helsingin keskuskirjasto Oodin katoksessa on kuusiverhoilu.
Yksi hallitusohjelman tavoitteista on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa. Tarkoituksena on lisätä puukerrostalojen sekä puisten julkisten rakennusten määrää.
Useassa maassa rakennustuotteiden ympäristöselosteet ja päästölaskenta on tullut osittain tai kokonaan pakolliseksi. Suomessa tämä käytäntö on tarkoitus aloittaa vuoteen 2025 mennessä.
Ympäristöselosteista löytyy tieto rakennustuotteen ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä.
– Puutuote on pitkäaikainen hiilivarasto ja ainoa rakennusmateriaali, jonka valmistuksessa tuotetaan energiaa. Energiatehokkuus on suoraan verrannollinen hiilidioksidipäästöihin, kertoo Digipoliksen projektipäällikkö Tytti Ahoranta.
Ahorannan mukaan ihmisillä on paljon väärää tietoa puiden riittävyydestä ja turhaa pelkoa hakkuisiin liittyen.
– Kasvavista hakkuumääristä huolimatta tai oikeastaan niiden ansiosta Suomen metsien kasvu on saatu nostettua 50 vuodessa 50 miljoonasta 110 miljoonaan kuutiometriin. Kasvua on tapahtunut joka vuosi miljoonan kuution verran. Tämä huikea kasvun lisäys on saatu aikaan päämäärätietoisella talousmetsien käsittelyillä.
Puu betonin korvaajana
Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen globaali uhka ja peruste puurakentamisen lisäämiseen on hiekan loppuminen. Betonin valmistamiseen soveltuva hiekka on käymässä vähiin kaikkialla maailmassa.
– Suomessa yhä yli 90 prosenttia kerrostaloista rakennetaan kokonaan betonista. Betonia tarvitaan ennen kaikkea perustuksiin. Muu osa rakennuksen kantavasta vaipasta voidaan rakentaa käyttämällä uusia puurakenneinnovaatioita kuten CLT tai LVL.
Puu ei Suomessa rakentamalla lopu.
– Professori Markku Karjalainen on arvioinut, että jos kaikki vuoden aikana Suomessa rakennettavat kerrostalot rakennettaisiin puusta, Suomen metsät kasvaisivat tarvittavan puumäärän noin viikossa takaisin. Suhdanteet aiheuttavat pientä vaihtelua tuossa arviossa, projektipäällikkö kertoo.
Ahorannan mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa rakentamista enemmän puulla. Suomessa on tällä hetkellä maailman korkein, Joensuussa sijaitseva 14-kerroksinen puurunkoinen kerrostalo.
– Tämä kertoo puisten rakenteiden suorituskyvystä. Silti Suomessa käytetään puuta kerrostalorakentamisessa aivan liian vähän. Uskon, että tiedon lisääntymisen myötä rakentamiseen saadaan nopea muutos. Siihen on vain hyviä syitä, Ahoranta toteaa.
Teksti: Elina Aronen-Raappana
Kuva: Tytti Ahoranta