Vuonna 2006: Konenäön sovelluksia tutkitaan ja kehitetään Kemissä

Kirjoittanut Digipolis | Sep 4, 2023 12:43:29 PM

Vuoden 2006 ensimmäisessa Digipolis Magazinessa tutustuttiin konenäön tutkimus- ja kehitystyöhön silloisen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä tutkitaan ja kehitetään optiseen mittaustekniikkaan, erityisesti konenäköön, perustuvia menetelmiä. Optisen mittaustekniikan laboratorio lisää ja syventää konenäön ja robotiikan osaamista.

Toiminta perustuu tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä sovellusprojekteihin. Tutkimus- ja kehitysprojekteissa optisen mittaustekniikan laboratoriossa tehdään käytännön sovelluksiin suuntautuvaa tutkimustyötä. Sovellusprojekteissa puolestaan ratkotaan yksittäisiä teollisuuden automaatio-, mittaus- ja laadunvalvontaongelmia sekä niihin liittyviä tehtäviä. Tutkimusyhteistyötä tehdään muun muassa Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.

- Toimimme tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Pyrimme osallistumaan aktiivisesti myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opetustoimintaan ja luomaan opiskelijoille mahdollisuuden toimia oikeissa projekteissa, projektipäällikkö Harri Pikkarainen kertoo.

Räätälöityjä palveluja yrittäjille

Yritykset voivat käyttää konenäön ja robotiikan komponentteja sisältävää laitekantaa hyödykseen myös mittaustekniikan tutkimuspalveluissa. Saman katon alla toteutetaan hankkeet tutkimustyöstä prototyyppiin saakka.

- Laboratorio tarjoaa asiakkaantarpeisiin räätälöityjä palveluita. Haasteelliset tapaukset sopivatkin hyvin laboratorion tutkimusilmapiiriin, Pikkarainen toteaa.
- Jokainen hanke aloitetaan esitutkimuksella, jonka tavoitteena on muun muassa konkretisoida haaste. Näin varmistetaan, ettei olemassa olevia sovelluksia jo ole käytössä ja että konenäkö soveltuu asiakkaan tarpeisiin.

Tutkimustulosten hyödyntämispalvelussa (TUPAS) pk-yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta tutkimusorganisaatioilta ostamaansa tutkimusalihankintaan. Tekesin avustus on maksimissaan 15 000 euroa tai 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Optisen mittaustekniikan laboratorio on virallinen palveluntarjoaja Tekesin Mittatupas- teemassa.

- Tekes kannustaa pk-yrityksiä ostamaan tutkimuslaitoksilta tutkimuspalveluja. Ja meillä on resurssit tarjota yrityksille niiden tutkimuskohteistaan muutakin kuin nippu paperia.

Röntgenvaloa teollisuuden kohteissa

Käynnissä on Tekesin rahoittama tutkimusprojekti, jossa näkyvän valon konenäköosaamista pyritään laajentamaan röntgen- ja lämpökuvausalueelle. Yksi soveltava osa-alue tutkimusprojektista on biopolttoaineiden epäpuhtauksia tunnistava järjestelmä StoraEnson Veitsiluodon tehtaan voimalaitokselle.

- Yksinkertaisesti röntgenvalon avulla etsitään turpeen seasta kiviä, kantoja ja muita epäpuhtauksia. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa tekniikka toimii haastavissa olosuhteissa stabiilisti, Pikkarainen kertoo. Lääninhallituksen tukema PAL– hanke kehittää laboratorion toimintaa luomalla selkeästi määritellyn palvelutoimintamallin laboratorion toimintaympäristöön sekä tarpeen mukaiset puitteet palvelutoiminnan ylläpitämiseen.
- Palvelutoiminnan kautta voidaan edistää ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistyötä luomalla ja ylläpitämällä kontakteja sekä lisäämällä tiedonsiirtoa näiden tahojen välillä. Tämän seurauksena ammatti- korkeakoulusta valmistuu parempia ja valmiimpia insinöörejä työelämän haasteisiin.

- Palvelutoiminnan osalta emme myöskään lähde kilpailemaan jo olemassa olevien yritysten kanssa, vaan pyrimme kehittämään oman mallimme toimia yrityksiä hyödyttävällä tavalla, Pikkarainen kiteyttää.

Mielikuvitus rajana

Lämpökameratekniikoita ja normaaleja konenäkösovelluksia käytetään teollisuuden kunnossapidon kohteissa tuomassa toimintatehokkuutta. Röntgenvaloon perustuvaa konenäköä voidaan puolestaan hyödyntää laadunvalvonnassa. Käyttökohteita optisen mittaustek-niikan sovelluksille on siis rajattomasti. Enää ei riitä kappaleen sisälle näkeminen.

- Alan teknologia on nyt selkeästi murrosvaiheessa, komponentit ja osaaminen kehittyvät alalla
koko ajan. Ehkäpä lämpökameratekniikoita voidaan käyttää tulevaisuudessa hyvinvointiteknologian sovelluksissa ihmisten liikkeiden ja piirteiden tunnistamisessa. Oulun yliopistolla on alan osaamista, jota voimme hyödyntää yhteistyössä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi, Harri Pikkarainen visioi.

Teksti: Kati Klaavuniemi

Näytä koko julkaisu