Roihuavatko sinun bisneksesi vai tarvitsetko virtaa palon sytyttämiseen? ROIHU2023 kokoaa Tornioon kovan kattauksen eri alojen ammattilaisia.
Keskiviikkona sytytetään ensitulet, kun Lappian musiikkitalon lavan täyttävät brändi ja business.
Toni Lähde on yksi Suomen kovimmista brändiasiantuntijoista, joka inspiroivassa puheenvuorossaan auttaa yrityksiä kirkastamaan visionsa ja motivoimaan kuulijansa ajattelemaan totuttuja asioita uusista näkökulmista.
Aki Keisu on pitkän linjan yrityskonkari, jolla kokemusta niin yritysten myymisestä kuin niiden ostamisesta. Puheenvuorossaan Aki tuo esille konkreettisia esimerkkejä, joita yrityskaupoissa pitää ottaa huomioon, jotta kauppa palvelee niin ostajaa kuin myyjää parhaalla mahdollisella tavalla.
Varsinaiset roihut sytytetään seuraavana päivänä, kun luvassa on iso kattaus muotoilua ja jatkuvaa parantamista.
Aamupäivän kantavana teemana on muotoilu ja sen hyödyntäminen jokapäiväisessä toiminnassa.
Päivän pääpuhujana toimii Antti Merilehto, joka on yksi Suomen johtavista digitalisaation ja tekoälyn sanansaattajista. Mielenkiintoisessa puheenvuorossa perehdytään siihen, että miten tekoäly tulee muuttamaan työntekoa tulevaisuudessa.
Ecoupin Saara Hakamaa on innovaatinen tuotemuotoilija, joka on kehittämässä tulevaisuuden rakennusmateriaaleja ja niistä kiertotalouden mukaisia tuotteita.
Iltapäivän paneelikeskustelussa alueemme tutut toimijat keskustelevat teollisuuden pk-yritysten jatkuvasta parantamisesta. Paljastamme paneelikeskustelijat joka perjantai Business Tornion somekanavilla.
Päivän avauspuhujana toimii Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala ja koko päivän yhteenvedon tekee Business Tornion Marko Alamartimo.
Ilmoittaudu mukaan molempiin tapahtumiin ja tule kanssamme sytyttämään loppuvuoden kovimmat roihut!
Suomen metsäteollisuus joutuu tänä ja ensi vuonna sopeutumaan hiipuvaan kysyntään ja kohonneisiin tuotantokustannuksiin. Tuotanto ja vienti vähenevät, ja edessä voi olla lisää tehtaiden tai tuotantolinjojen sulkemisia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Erityisesti sahatavaran kysyntä laskee rajusti, kun rakentaminen hyytyy sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Kiertotalous-Suomea on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2022 asti. Lanseeraustilaisuudessa 27.9. esiteltiin kiertotalouden tilannekatsaus, verkkopalvelu ja osaamisverkoston tarjoamat palveluaihiot.
Metsä Groupin Kemin tehtailla valmistaudutaan huolto- ja kytkentäseisokkiin, jossa valmistellaan Suomen metsäteollisuushistorian suurimman investoinnin –Kemin uuden biotuotetehtaan ja kartonkitehtaan laajennuksen – käyttöönottoa.
Yleiseurooppalainen huoli väestön liikkumattomuudesta on todellisuutta myös Lapissa. Lapin Liikunta ry ja Lapin ammattikorkeakoulu hakevat kumppanuusyhteistyössä keinoja edistää lappilaisten hyvinvointia.
Omistajanvaihdospalvelu tuottaa maksutonta ja matalan kynnyksen omistajanvaihdosneuvontaa yrittäjille ja yrityksille. Palvelu edistää omistajanvaihdoksia, järjestää yritysten ostajien ja myyjien kohtaamisia, seminaareja ja työpajoja. Tavoitteena on löytää yrityksille jatkajia.
Valtiovarainministeriö on tehnyt esityksen valtion vuoden 2024 talousarviosta. Lapin kauppakamari nostaa esille kolme Lapin kannalta tärkeää huomiota.
Matkailussa esimerkiksi yöpymisissä ja kotimaan henkilökuljetuksissa käytetään 10% arvonlisäveroluokkaa. Eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaan on kirjattu alv:n nosto 14 %:iin osana valtion talouden sopeuttamistoimia. Matkailuyrityksissä on kauhulla odotettu talousarvioehdotusta, koska tuleva talvi ehdittiin jo myydä voimassa olevilla arvonlisäverokannoilla.
”On hienoa, että matkailua koskettavaa arvonlisäveroa ei vielä ole nostettu 14 prosenttiin. ALV-kantojen muutoksissa on oltava pitkäjänteisiä, ja korotukset on oltava tiedossa hyvissä ajoin. Tuleva talvikausi on ehditty jo myydä ja markkinoida alemmalla arvonlisäverolla, ja jos veroa olisi nyt nostettu, se olisi heikentänyt merkittävästi matkailuyritysten tulosta”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Toinen yrityksille tärkeä asia ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) panostukset. Näiden osalta esimerkiksi Business Finlandian myöntövaltuutta nostetaan 110 miljoonalla eurolla. Lappilaiset yritykset ovat toistaiseksi olleet huonoja hakemaan esimerkiksi tätä rahoitusta. Suomen kansallinen tavoite on nostaa TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä Lapissa vastaava panostus on huomattavasti alle keskiarvon, 0,9 %.
”Lappiin on muodostumassa vahva TKI-toimijoiden tukiverkosto ja meillä on mahdollisuuksia kasvattaa innovaatiotoiminnan panostuksia esimerkiksi kiertotalouden saralla. Valtion panostukset innovaatiotoiminnan kasvattamiseen satavat myös lappilaisten yritysten laariin”, summaa kauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Antti Eteläaho.
Kolmanneksi nostamme esille valtion panostukset liikenneinvestointeihin. Perusväyläpidon rahoitus on budjettiesityksessä laskemassa. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska voimakkaan kustannustason nousun vuoksi rahalla saadaan kuntoon paljon vähemmän kilometrejä kuin aiemmin. Väyläverkon kehittämishankkeista puolestaan ollaan budjettiesityksessä leikkaamassa ensi vuonna merkittävästi, noin 30 %.
”Aiempina vuosina käynnistettyjä hankkeita jatketaan, mutta nyt esitetty budjetti tarkoittaisi, että suunniteltuja uusia hankkeita siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Lapin elinkeinojen kannalta hyvin tärkeitä ovat esimerkiksi VT21 parantaminen, josta osa on jo mukana Väyläverkon investointiohjelmassa, sekä hallitusohjelmassakin luvattu Kolarin radan sähköistäminen” toteaa kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Hanna Baas.
Hallitusohjelmassa maakuntakenttien lentoliikenteelle on luvattu tarvittavaa tukea, mutta se ei näy vielä tässä budjetoinnissa. Lentoliikenteen jatkon varmistaminen Kemi-Tornion lentokentälle on ensiarvoisen tärkeää niin alueen teollisuudelle kuin matkailulle.
”Pohjoisen väyläinvestoinnit ja liikenteen palvelujen toimivuus ovat elinehtoja Lapin elinkeinoelämälle. Niitä tullaan pitämään vahvasti esillä yhteisessä vaikuttamistyössä”, jatkaa Baas.
Lisätiedot
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
0445777514
Suhangon metalliesiintymillä vähennetään liikenteen päästöjä ja rikastutetaan kesyttämättömän kunnan elinkeinoelämää.
Outokumpu julkaisi vuoden 2023 puolivuosikatsauksensa elokuun alussa. Yhtiön tammi-kesäkuun oikaistu käyttökate oli 394 miljoonaa euroa, ja toisen vuosineljänneksen 190 miljoonaa euroa.
