Projects

According to the Lapland Smart Specialization Strategy 2023-2027, circular economy is one of the key pillars of Lapland's smart specialization. The strategy highlights circular economy as a driving force that strengthens Lapland's role as a pioneer in the field and supports businesses in their transition towards more resource-efficient operations. The Circular Economy Center, operating within Kemin Digipolis Oy, has played a significant role through its active work and expertise, ensuring the Arctic Industry and Circular Economy Cluster's prominent and recognized position in the development of Lapland's smart specialization.

Key stakeholders of the Arctic Circular Economy Cluster include SMEs in the Lapland region, established lead organizations such as companies, R&D organizations, municipalities, and development agencies.

In 2017, the Circular Economy Center obtained the international Silver Label certification (European Secretariat for Cluster Analysis) for the Arctic Industry and Circular Economy Cluster. However, this certification is no longer valid. Through its proactive efforts, the cluster has now reached a level where it is feasible to pursue the prestigious Gold Label certification. The new EUCLES certification could be leveraged, for example, in EU partnership searches and in international networking activities of the Arctic Industry and Circular Economy Cluster.

The project aims to develop a cluster model and an activity development program, focusing on the needs and opportunities of cluster companies, as well as enhancing expertise in utilizing circular economy practices. The 2.0 operating model for cluster activities, tailored to meet the needs of cluster participants, will strengthen the collaboration and networking between Lapland's companies and R&D organizations in the circular economy. The project's objective is to submit an application for cluster certification.

Biochar and synthetic fuels - enablers of new industrial activity in Lapland

Kemin Digipolis Oy and the Natural Resources Institute Finland (Luke) are carrying out a project that focuses on exploring the potential of biochar production and synthetic fuel manufacturing in Lapland, while also bringing out new business opportunities. The project aims to support sustainable development and climate change mitigation, while creating new opportunities for the Lapland region. Biochar and synthetic fuel production are key to Lapland’s sustainable development perspective, and Kemin Digipolis Oy is a strong player in exploring these opportunities in the region. The Natural Resources Institute Finland (Luke) acts as an expert partner in research on the efficient and sustainable use of natural resources.

Biochar’s versatile applications in industry, agriculture and green construction enable significant commercial activity development in Lapland, where biomass is abundant. The project also investigates synthetic fuel production in Lapland, utilizing the region’s renewable energy sources and heavy industry. The target group of the project are the region’s industrial and municipal actors, SMEs, transport and logistics sector and energy sector companies. The results provide decision-makers with information on biochar and synthetic fuel production and use, promoting the region’s sustainable development. The goal is to support Lapland’s green transition, improve the region’s energy self-sufficiency and increase knowledge of biomass availability and sustainable utilization.

The core of the Lapland Industrial Circular Economy Accelerator project lies in the development, testing, and implementation of an acceleration lane model in Lapland, as well as identifying and adapting opportunities provided by the circular economy for small and medium-sized enterprises (SMEs) in Lapland, utilizing the functions of expert and higher education development environments.

Digipolis in Kemi, Finland and Kunnskapsparken Helgeland (KPH) in Mo i Rana in Norway operates a NPA Preparatory project “CircUpscale” to gather a Project Consortium and to prepare for a full scale NPA project on promoting industrial circular economy in the NPA area. CircUpscale has a specific focus on finding and developing transnational methods, tools, and practices to upscale circular economy initiatives and pilots. CircUpscale preparatory project will result in a high quality Main project in order to fully utilize the potential of the target groups of the project such as the SMEs, local/regional/national public authorities, R&D actors, and business support organisations. CircUpscale will have a positive impact on transforming production processes in the NPA region towards more circular solutions.

The CircUpscale approach invites NPA actors of circular economy to benchmark and jointly develop industrial circular economy and to cross-fertilize innovative ideas across the NPA area. CircUpscale is a new and original attempt to provide a knowledge exchange platform on industrial circular economy in an NPA context - with focus on upscaling the initiatives. The project will take into account many of the territorial challenges of the NPA area, such as lack of critical mass of potential customers, long distances, and need to find solutions that specifically could be implemented in the sensitive nature environments in the north.

More detailed project info

The project seeks a solution to the challenges of sustainable growth of SMEs. The results of the PK_kasvu project financed by ELY centre have been used in the planning of the project. In the SME growth project, a growth survey was carried out to find out the growth ability, willingness to grow and factors affecting the companies in Kemi, Keminmaa
and Simo. As a result of the project, industry-specific summaries were obtained, on the basis of which it was possible to plan future growth-supporting measures for companies in the region. Active discussion between the municipalities of Kemi, Keminmaa and Simo has been utilized in the planning of the project. The direct effects of the SME growth project are related to obtaining information from the business field. The project created an overall picture of the services that are available to companies through public operators. The results can be used to better plan and target future measures and, in the best case, to avoid overlapping measures. As a result of the project's interviews, a sector-specific situational picture of the region's companies was obtained, although the participating companies were few compared to the total number of companies.

The goal of the project is to provide companies with know-how and the ability to develop their operations so that they can respond to current and future changes in the operating environment in a sustainable way. Sustainability is examined and developed at the company level through social, environmental and economic perspectives. Sudden
structural change and other crises in the operating environment (coronavirus and energy) are highlighted in the project's goals and so on in the measures.

The project's target group is SMEs and micro-enterprises in Kemi, Keminmaa and Simo, which have suffered/are under pressure to change, due to the sudden structural change in the region and the corona and energy crisis.

Sea-Lapland sustainable growth website

Kolmivuotisen hankkeen tavoite on kaksiosainen: tuetaan Stora Enson johtamaa prosessia saada uusia yrityksiä Veitsiluodon tehdasalueelle ja toisaalta houkutellaan uusia yrityksiä Kemi – Keminmaa – Simon vetovoimaisille alueille. Painopiste on pk-yrityksissä myös palveluihin, kauppaan ja matkailuun. Hanke tehdään yhteistyössä toimijoiden kanssa alueellista yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Stora Enso lahjoittaa hankkeeseen 200 000 €.

Kemin Teknologiakylä 3.0 on uusi askel Meri-Lapin tietointensiivisten palveluyritysten toimintaympäristön kehittämisen sarjassa. Kemin Teknologiakylä yrityspuistona, kampuksena ja kehittämisen keskittymänä on oleellisen tärkeä kasvumoottori Meri-Lapin alueella sekä laajemminkin koko maakunnassa bio- ja kiertotalouden sekä kaivostoiminnan kasvavassa klusterissa. Kemi – Keminmaa - Simo –aluetta koskevassa äkillisen rakennemuutoksen -ohjelmassa keskeinen lähtökohta on luoda kasvua alueella olemassa olevien yritysten lähtökohdista, sekä uusien yritysten sijoittuminen alueelle.

Teknologiakylä-konseptia ei ole uudistettu pitkään aikaan. Kemi, ja koko Meri-Lappi on keskellä negatiivista ja positiivista äkillistä rakennemuutosta, Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän teollisuusloikan välittömässä läheisyydessä. Tässä tilanteessa teknologiakylä on entistä kriittisempi elinvoimatekijä.

Kemin Teknologiakylä 3.0 -hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Hankkeessa toteutettavien kyselyiden, haastattelujen ja työpajojen avulla kartoitetaan olemassa olevien toimijoiden tarpeita ja toiveita liiketoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Hankkeen toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa, kehittää ja löytää uusia alueen toimijoille suunnattuja palveluja kiertotalouden ja digitalisaation tuomat liiketoimintapotentiaalit huomioon ottaen.

Hankkeessa korostuu prosessi, jonka lopputuloksena syntyy Kemin Teknologiakylän kehittämissuunnitelma. Prosessin etenemisestä tiedotetaan hankkeen alussa laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Palveluja kehitetään yhteistyön, vertaisoppimisen ja uusien lähestymistapojen avulla. Päämääränä on olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kasvattaminen, sekä yritysten tarpeeseen soveltuvan työvoiman saatavuuden edistäminen kehittämällä menetelmiä kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteiden ratkaisuiksi.

Hydrogen- opportunities for Kemi region project aims to describe the possibilities and timetable of the transition to hydrogen economy especially from the viewpoint of Sea Lapland (Meri-Lappi). The project assists companies in allocating resources towards the hydrogen business, including proper timing of actions. The project improves the possibilities of the companies in region to participate and even act as forerunners in the energy transition.
The project provides a knowledge base on hydrogen economy and related investments, including descriptions of relevant investment plans in Nordic countries. The project gathers the SMEs of the Sea Lapland region to utilize the opportunities of the hydrogen economy and to encourage cooperation between the SMEs.

Kumppanuuden tavoitteena on saada aikaan yhteisiä teollisuusinvestointeja, kuten esim. laajan mittakaavan pilotit, alueiden väliset teknologiakeskittymät ja muut alueiden väliset projektit. Pitkällä aikavälillä maakuntien teollisuutta palvelevan pk-sektorin kilpailukyky globaalissa kilpailussa paranee ja alueiden vetovoima lisääntyy. Lyhyellä aikavälillä kartoitetaan tällä hetkellä kaivannaisklusterissa mukana olevat ja mahdolliset potentiaaliset yritykset sekä relevantit sidosryhmät, aktivoidaan yrityksiä osallistumaan kumppanuuteen ja sitä kautta saadaan yrityksiä mukaan investointiprojekteihin.

The objective of the project is to enhance the sustainable growth and innovation of the Finnish circular economy. The project gathers regional and national resources and partnerships that promote expertise into a national platform of expertise, which is designed to increase business in the industrial circular economy, grow the number of jobs, develop expertise in the circular economy and disseminate it in Finland as part of the post-COVID economic recovery measures.
The project strengthens existing partnerships related to eco-industrial parks and creates new connections between companies and education and research organisations (universities).

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on toteuttanut vuoden 2018 - 2019 aikana esiselvityksen Kemin sellutehtaan uudistamisesta. Kemin tehdas on Metsä Group konsernin vanhin. Esiselvityksessä Metsä Fibre tutki erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia. Uusi ja isompi biotuotetehdas tehdas mahdollistaisi liiketaloudellisen ekosysteemin kehittämisen Kemissä samaan tapaan kuin Äänekosken biotuotetehtaalla. Metsä Fibre rakensi Äänekoskelle maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetehtaan, mikä tuottaa sellun lisäksi resurssitehokkaasti bioenergiaa ja useita uudenlaisia biomateriaaleja.

Esiselvityksen johtopäätöksenä on päätetty käynnistää uuden biotuotetehtaan suunnittelu. Uuden tehtaan kapasiteetti, puun käyttö ja työllisyysvaikutus olisi selvästi nykyistä suurempia.

Uudella biotuotetehtaalla on mittavat ja erityisen myönteiset taloudelliset vaikutukset koko Meri- Lapin talousalueelle erityisesti Kemin kaupungin alueelle. Biotuotetehdas asettaa myös erilaisia valmiuksia koko talousalueen alihankintayrityksille (erityisesti pk- ja mikroyritykset) sekä julkiselle sektorille (. Kemin kaupunki, eri oppilaitokset, TE-palvelut).

Suurhankeen toteutuessa Kemin kaupunki haluaa yhdessä samaan kaupunkikonserniin kuuluvan elinkeinojen kehitysyhtiön Kemin Digipolis Oy:n ja paikallisen Ammattiopisto Lappian kanssa parantaa Kemin kaupungin, koulutusorganisaatioiden sekä paikallisen elinkeinoelämän (erityisesti pk- ja mikroyritykset) alueellisia valmiuksia hankkeeseen varautumisessa. Hankkeen läpileikkaavana teema hankkeen hakijan kannalta on ekologisuus ja kestävyys. Talousalueella toimiva suurteollisuus on alallaan maailman huippuja bio- ja kierotaloudessa. Nyt Kemin kaupunki haluaa ihmisten jokapäiväisessä elämässä profiloitua julkisen sektorin toimijana edelläkävijänä resurssiviisaudessa ja kestävissä ekologissa tavoitteissaan.

Hankkeen suunnitellut tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet ja tavoitellut tulokset ovat seuraavat:
1. Hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset –selvittäminen
2. Talousalueen julkisen sektorin toiminnan valmiusasteen nosto investointiprojektin käynnistyessä
3. Osaavan työvoiman saatavuus- ja koulutustarpeiden selvitys koskien investointiprojektia
4. Talousalueen pk-yritysten aktivointi ja valmiuksien kehittäminen
5. Ekosysteemin mahdollisuuksien tunnistaminen

Hankkeen läpileikkaavana teema hankkeen hakijan kannalta on ekologisuus ja kestävyys. Talousalueella toimiva suurteollisuus on alallaan maailman huippuja bio- ja kierotaloudessa. Nyt Kemin kaupunki tavoittelee tällä hankkeellaan myös halua profiloitua ihmisten jokapäiväisessä elämässä esimerkillisenä julkisen sektorin toimijana ja edelläkävijänä resurssiviisaudessa kestävissä ekologissa tavoitteissaan.

Uudet avaukset liittyvät kiinteästi Kemi-Tornio –alueelle tärkeään puurakentamiseen ja sen uudistamiseen. Vuoden 2014 tammikuussa avattiin Tietokatu 3:een Digipoliksen toteuttamana uuden sukupolven CLT-koetalo, joka rakennettiin kiintopuuelementeistä. Suomessa vähemmän tunnettu CLT (cross laminated timber) on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa nopeasti yleistyvä puurunkojärjestelmä ja rakennusmateriaali. Taustalla tässä kehityksessä on nopeasti etenevä maailmanlaajuinen kaupungistuminen. Vuoteen 2040 mennessä rakennetaan maapallolla enemmän kuin tähän asti on rakennettu. Rakentamisessa on suuri tarve kestävyysmuutokseen tilantarpeen lisäksi. Lapin metsävarat, paikallinen puunjalostaminen, kestävän rakennustarpeen kasvu ja projektivientiosaamisen yhdistäminen muodostavat mahdollisuuksien kokonaisuuden. Positiivista ja laajaa mielenkiintoa herättänyt, Kemiin valmistunut CLT-osaamiskeskus antaa kattavan pohjan kehittää tuotteen mahdollisuuksista konkreettista ja merkittävää liiketoimintaa.

CLT soveltuu rakennuksen kantavaksi rungoksi myös kerrostaloissa, joten se toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti. Sen ekologiset ominaisuudet: puuraaka-aine uusiutuvana luonnontuotteena, vähähiilisyys sekä sen kierrätettävyys ovat omaa luokkaansa. Lisäksi energiamääräykset ja rakentamisen teho- ja laatuvaatimukset ovat lisänneet CLT:n kilpailukykyä. CLT-rakenteen kilpailukykyä muihin rakennuksen runkovaihtoehtoihin verrattuna on parantanut myös puun liimaus- ja työstötekniikan sekä 3D-suunnitteluohjelmistojen kehittyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

CLT-koetalohankkeen toteuttajaosapuolet ovat Digipolis, Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. CLT-Koetalohanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama projekti, jonka rahoittajaviranomainen on Lapin liitto / Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Muita rahoittajia ovat Digipolis Oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä yritykset ja yhteisöt.

www.kiintopuu.fi

Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laajamittaisessa Arktisuus-hankkeessa, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön seutukaupunkiverkoston pilottimenettely. Kemi-Tornion seudun lisäksi muut hankeosapuolet ovat Rauma, Lieksa ja Suupohja.

Hankkeen tavoitteena on edistää teollisuuspalveluyritysten vientiä ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ekologisista ratkaisuista. Samalla julkaistaan investointitietoa sekä suurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan projekteista.

Pääasiallisena kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Käytännössä mukana on n. 200 toimijaa aina veturiyrityksistä potentiaalisiin alihankintayrityksiin. Hankkeen kohdealueina ovat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Norja ja Luoteis-Venäjä. Pilotin painopisteet ovat arktiset suurhankkeet ja arktisen teollisuuden ekosysteemi.
Käytännössä hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset, jotka tänä päivänä palvelevat alueensa infra-, prosessi- ja kaivannaisteollisuutta, mutta jotka ovat halukkaita ja kykeneviä viemään osaamistaan esimerkiksi pohjoisten alueiden infrahankkeisiin, kaivoksiin ja öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Hankkeen vahvuuksia tulee olemaan, että kaikki tieto jaetaan valtakunnallisesti. Näin maksimoidaan kansallinen hyöty. Tavoitteena on, että etsimme yrityksille laadukkaita mahdollisuuksia kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden vientiä edistävien toimijoiden kanssa.

Kemin Digipolis Oy on osatoteuttajana Nya möjligheter för CLT-hankkeessa, joka toteutetaan aikavälillä 1.9.2015-31.5.2018. Muut hankekumppanit ovat Centria tutkimus ja kehitys (FI), Lapin ammattikorkeakoulu Oy (FI), Luulajan teknillinen yliopisto (SE) ja SP Ruotsin tekninen tutkimuslaitos (SE).

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoutta CLT:stä ja sen eduista rakennusmateriaalina. CLT on verrattain uusi materiaali markkinoilla ja sitä käytetään nykyään vielä hyvin vähän. CLT:stä saadaan erittäin suorituskykyisiä kokonaisuuksia eri rakennussovelluksiin, joissa tällä hetkellä yleensä käytetään betonia, terästä tai muita materiaaleja. CLT:tä voidaan käyttää myös täysin uusissa sovelluksissa, joita ei pystytä valmistamaan muista käytettävissä olevista materiaaleista, esimerkiksi geometrisesti hankalat kohteet.

Ristiinliimatun lamellirakenteen ansiosta CLT on hyvin muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Materiaalia valmistetaan muutamassa tuotantolaitoksessa Euroopassa: Itävallassa (64%), Saksassa (19%), Tsekin tasavallassa, Italiassa, Espanjassa, Latviassa (9%), Sveitsissä (4%), Norjassa ja Ruotsissa (4%). Tietoa siitä miten CLT pystytään valmistamaan parhaiten sen erityiskäyttöä varten tietyssä tapauksessa esim. kerrostalorakentamisessa on vähän. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, miten CLT:tä voidaan käyttää kerrostalojen puurakenteissa. Puu on uusiutuva luonnonvara, sitä on alueella paljon ja lisääntyvä puun käyttö on hyödyksi alueen yritysten toiminnalle.

Hankkeessa tunnistetaan, kehitetään, simuloidaan ja analysoidaan uusia, kilpailukykyisiä rakenneratkaisuja ja laajennetaan innovaatioverkostoja mahdollisilla norjalaisilla yhteistyökumppaneilla.

Arktisten merellisten toimintojen osaamiskeskittymä -selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa / näkemystä osaamiskeskittymän perustamiseksi Kemiin. Selvitys pyrkii vastaamaan, millaisia toimintoja osaamiskeskittymä voisi sisältää, mitkä toimijat voisivat osallistua keskittymän toteuttamiseen sekä miten keskittymän toiminnot käynnistetään. Osaamiskeskittymän tarkoitus olisi tuottaa arktisiin merellisiin toimintoihin liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluita sekä testaus-, koulutus- ja harjoittelupalveluita kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin. Selvityksen tavoitteena on myös arvioida, miltä osin palveluita voidaan tarjota Perämeren talven luonnonolosuhteiden puitteissa, ja miltä osin tarvitaan ns. tutkimus- ja testausallasympäristö.

Selvityshankkeen tuloksena syntyy loppuraportti, jossa arvioidaan, millaisia toimintoja osaamiskeskittymä voisi sisältää, mitkä toimijat voisivat operoida osaamiskeskittymässä, ja miten se voidaan käynnistää. Selvitys edistää arktisten merellisten toimintojen osaamiskeskittymän perustamista Kemiin ja se tuottaa lisätietoa ArcMaTe-konsortiolle.

Kemin Digipolis Oy, IUC Norrbotten AB ja SINTEF Nord AS toteuttavat 1.8. – 30.11.2016 Interreg-projektin ”Arcti©Lean esiselvitys”.
Projektissa selvitetään, onko pohjoiskalotin perusteollisuudella tarvetta joko itse tai ulkoistetusti käsitellä sivuvirtojaan kustannustehokkaammalla tavalla kuin tähän asti.
Esiselvitykseen sisältyy karkea laskelma ulkoistettavasta liiketoimintapotentiaalista ja tarkastelussa olevien maiden välisistä eroista.

Hankkeen tavoitteena on selvittää Kemin Ajokseen mahdollisesti tehtävän biojalostamoinvestoinnin luomat mahdollisuudet liittyen alueelliseen ekosysteemin luomiseen. Esiselvityshankkeen toimenpiteinä ovat mm. teollisuuspalveluyritystarjontaan, infrastruktuuriin, logistiikkaan, raaka-aineterminaaleihin ja työvoimankoulutustarpeisiin liittyvät kartoitukset. Perustuen edellä mainittuihin kartoituksiin, hankkeen tuloksena syntyy kokonaisvaltainen kuva alueellisen ekosysteemin vaatimuksista ja sen luomista mahdollisuuksista alueen yritystoiminnalle.

EU-osarahoitteisella hankkeella selvitetään merilappilaisten käsityöläisten sekä laajemmin alueen käsityö- ja taideteollisuusalan kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palvelujen innovointiin, johon kasvava ympärivuotinen matkailu Meri-Lapissa luo mahdollisuuksia.a

Hankkeessa selvitetään teollisten puutuotteiden ja rakennussarjojen suunnittelua ja valmistusta, rakennussarjojen toteutuskonsepteja sekä saatujen tietojen ja rakennusratkaisujen siirtämistä yritysten käyttöön.

Hankkeen tavoitteena on suunnitteluosaamisen laajentaminen, modernin suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönotto, uuden tiedon saaminen CLT-teknologiasta ja puurakennejärjestelmistä, puurakentamisen mielenkiinnon lisääminen, ylimaakunnallisen verkoston kehittäminen CLT-teknologiaan ja puurakentamiseen, koulutuksen ja puurakentamisteollisuuden avoin kehittäminen ja uusien puurakennustuotteiden kehittäminen.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeessa tavoitellaan vahvaa yhteistyötä alueen yrityselämän kanssa. Projektin toimenpiteiden kautta syntyvän verkoston toiminnan kannalta on hyvä, mikäli mukaan saadaan ns. edelläkävijäyrityksiä, jotka voivat olla suuriakin toimijoita. Erityinen huomio projektissa kohdistetaan kuitenkin lappilaisiin PK-sektorin yrityksiin, joilla on halukkuutta uudistua ja hakea kasvua sekä mahdollisesti kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita.

Arktisen kestävän rakentamisen verkosto -esiselvitys -hankkeen taustalla maailmanlaajuinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle. Projektin tavoitteena on mahdollistaa sellainen toiminnan yhteistyömuoto, jonka myötä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kilpailukykyä voidaan kehittää kiinnittämällä erityistä huomiota kestävän rakentamisen ratkaisuihin. Tavoitteena on kyetä tunnistamaan kestävälle rakentamiselle asetettuja vaatimuksia ja ennakoida alan kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla.

Projektin tarkoituksena on toimia esiselvitysvaiheena arktisen kestävän rakentamisen viitekehyksessä tapahtuvan verkostotoiminnan käynnistämiselle. Tarkoituksena on selvittää alueen rakennussektorin toimijoiden halukkuutta osallistua tämän aiheen parissa toimivan verkoston työhön. Projektissa on tarkoitus määritellä verkoston toimintamallia ja tavoitteita sekä selvittää verkostotoiminnan digitaalisen alustan käytön mahdollisuuksia. Tarkoitus on myös määritellä verkoston potentiaalisia yhteistyötahoja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Projektin tuloksena syntyy määrittely ja esitys kestävän rakentamisen verkostotoiminnan käynnistämisestä pohjoisen alueen rakennussektorin toimijoiden kesken. Projektilla haetaan vaikuttavuutta alueen toimijoiden piirissä siten, että vahva kansainvälinen kehitys, kiinnostus ja tarve kestävän rakentamisen ratkaisuiden kehittämiselle ja yleistymiselle huomioidaan liiketoiminnassa. Vähähiilinen ja älykäs rakentaminen ovat suuria haasteita rakennusalalle ja niihin panostaminen luo alueen toimijoille isoja mahdollisuuksia kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

ASE-hanke vahvistaa maakunnallista elinkeinoelämää parantamalla lappilaisten yritysten toimintaympäristöä, sekä alueen kilpailukykyä ja innovaatiopotentiaalia. ASE-hankkeen viisi klusteria; Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu ovat nousseet Lapin liiton arktisen erikoistumisen jalkautus- ja Arctic Smartness Portfolio -hankkeiden kautta onnistuneeksi tavaksi toteuttaa monimuotoista ja -alaista yrityslähtöistä toimintaa Lapissa. 

ASE-hanke luo klustereille ja hankkeen toteuttajille paremmat valmiudet kasvattaa Lapin alueen toimijoiden osuutta kansainvälisessä rahoituksessa. Hanke vahvistaa klusteritoimijoiden kansainvälistä toimintaa, näkyvyyttä ja verkostoitumista. Tämä taas mahdollistaa Lapille paremman osaamisen kansainvälisestä rahoituksesta.

Hankkeessa toimivien maakunnallisesti keskeisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja osapuolten muodostama tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden osaamispohja mahdollistaa uudenlaisen monitieteisen rajapinnassa toimivan maakunnallisen osaamiskeskittymän. Hankkeen toteuttajat ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti mukana maakunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa luodaan perusta maakunnalliselle innovaatioalustalle. Hankkeen kaikki osapuolet ovat toteuttamassa osaamiskeskittymää (Center of Arctic Smartness Excellence) ja luomassa sille laajaa osaamispohjaa ja yhteisiä tavoitteita. Tämä palvelee klustereiden lisäksi koko maakuntaa ja luo kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta.

ASE-hanketta toteuttavat  ja klustereita koordinoivat niissä aktiivisesti toimivat keskeiset toimijat: Lapin liitto, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Kemin Digipolis Oy, ProAgria, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen Kehitys Oy. Hanketta koordinoi Lapin yliopisto.

Arktinen älykäs kaivosklusteri (Arctic Smart Mining Cluster AMIC) rakennetaan edistämään Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivannaisalan TKI- ja yritystoimijoiden verkostoitumista ja integroitumista KV-kentällä muihin EU:n kaivannaisalueisiin. Alueen TKI-toimijat (GTK, Lapin AMK, La Y) ja kehittämisyhtiöt (Kemin Digipolis Oy, Josek Oy) pyrkivät AMIC-hankkeessa luomaan ylimaakunnallisia kaivannaistoimijoiden verkostoja, jotka voivat yhdessä kehittää alan toimintaa ja osallistua EU-tason konsortioihin. Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, jotka ovat (1) Kaivannaisalan TKI-toiminnan kehittäminen, (2) Kaivannaistoiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja (3) EU-tason alueyhteistyön kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on yhteistyöverkoston ja kaivannaisalan klusterin luominen yli maakuntarajojen Lapin ja Pohjois-Karjalan alueille, verkostoituminen laajemmin kaivannaisalan toimijoihin ja projektikonsortioihin Euroopassa sekä kaivannaisalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tunnettuuden lisääminen.

Hankkeessa rakennetaan kolmen maakunnan yhteistyönä testirataelementtiä, jolla kokeillaan autonomiseen ajamiseen ja testaukseen soveltuvaa älykästä hirviestettä. Hankkeen ajatuksena on klusteriyhteistyöllä hyödyntää olemassa olevia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan osaajien älyliikenteen kehitysympäristöjä. Klusterissa kehitetyt prototyypit kootaan testirataelementtikokonaisuudeksi jollain tarkoitukseen soveltuvalla kaupallisella testialueella Lapissa. Testirataelementtikokonaisuus kehitetään ja testataan demovalmiiksi, minkä jälkeen se siirretään kaupalliselle testiradalle ja demotaan testiyrityksen asiakkaille.

Hanke perustuu laajamittaiseen klusteriyhteistyöhön. Lapin Ammattikorkeakoulu kehittää ja testaa sovelluksen osan prototyyppiä Arctic Powerissa Rovaniemellä. Ilmatieteen laitos kehittää ja testaa sovelluksen osan prototyyppiä Tähtelässä Sodankylässä, ja Oulun yliopisto kehittää testirataelementin eli hirviesteen fyysisen mallin ja soveltaa hirviesteen liikkumiseen liittyvät tekniikat. Prototyyppiä kehitetään ja testataan Oulun yliopistolla ja OuluZonella Kiimingissä. Centria Ammattikorkeakoulu kehittää hirviesteen ohjaamisen ohiajolaskurin, induktiosilmukan, lähestymisanturin tai muun anturitiedon avulla. Centria integroi ohjaustiedon langattomasti käytettävissä olevaan tietoverkkoon. Centria kehittää ja testaa järjestelmää toiminta-alueellaan Kokkolassa ja Ylivieskassa.

Hankkeen tavoitteena on pilotoinnin avulla saada aikaan yhteistoimintamalli, jossa parannetaan pk-yritysten kokemusperäistä osaamista sivuvirtamateriaalien infrarakentamiskäytössä, julkisista hankinnoista vastaavien tietoisuutta sivuvirtamateriaalien soveltuvuudesta infrarakentamisen käyttökohteissa ja T&K&I osaamisen kytkemistä liiketoiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeella ollaan edelläkäviöiden joukossa soveltamassa kiertotaloutta liiketoimintaan huomioiden arktiset olosuhteet. Tässä hankkeessa pienennetään neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä eli vähähiilistä toimintatapaa hyödyntämällä teollisuuden sivuvirroissa syntyviä materiaaleja.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää Lappiin mikroyritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) yhteinen kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Se täydentää ja tukee nykyisiä mikroyrityksiin kohdistuvia yrityspalveluita. Toiminta käynnistetään aluksi Kemi-Tornion, ja Rovaniemen seutukuntien alueilla.

Kohderyhmänä ovat kaupallistamista, kasvua ja/tai vientiä tavoittelevat lappilaiset mikroyritykset ja niiden kannalta keskeiset yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijat. Mikroyritys on riippumaton yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa.

Lapin alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvu- ja vientikokeiluryhmät ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat yrityksissä kuukausittain kiertävällä periaatteella. Keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön, kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä sekä tietoa mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toiminta-alueella.

Lapin mikroyritysten kasvuverkosto–hankkeessa toiminta on toimialarajat ylittävää, joten hankkeesta muodostuu synergiaetuja Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman ja siihen liittyvän klusteritoiminnan kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on Lapin yliopisto ja yhtenä osatoteuttajana toimii Kemin Digipolis Oy.

Lappi on mukana Sitran rahoittamassa alueellisten kestävien ruokajärjestelmien kehittämistyössä (sitra.fi/hankkeet/alueellinen-kestävä-ruokajärjestelmä). Hanke toteuttaa osaltaan Arctic Smartness Excellence –hankkeen maaseutuklusterin ja Lapin elintarvikeohjelman tavoitteita ja se toteutetaan yhteistyössä Kemissä sijaitsevan valtakunnallisen Bio- ja kiertotalouskeskuksen kanssa.

Hankkeessa selvitetään kala-, poro- ja osin riistatalouden sivu- ja biojätevirtojen määrää, alueellista jakaumaa, tämänhetkistä käyttöä, vaihtoehtoisia uusia hyödyntämismahdollisuuksia ja biojätteen hyödyntämistä osana teollista kiertotaloutta. Hankkeessa edistetään kiertotaloudesta kiinnostuneiden yritysten yhteistyötä sekä sivuvirtojen ja biojätteen hyödyntämistä. Kiertotalous (sitra.fi/aiheet/kiertotalous) luo mahdollisuuksia parantaa yrityksen kannattavuutta ja julkisuuskuvaa.

Yritysten haastattelut ovat käynnistyneet ja haussa on kala- ja porotalouden, jätelogistiikan ja biojätteittä hyödyntäviä tai hyödyntämisestä kiinnostuneita yrityksiä. Yrityksillä on myös mahdollisuus osallistua hankkeen työpajoihin ja päästä kiertotalousosaamisen etujoukkoihin.

Arktiseen digitaalisaatioon ja robotiikkaan liittyvän ATP C -kokeiluhankkeen päätavoitteena on lisätä Lapin ajoneuvojen talvitestausyritysten globaalia kilpailukykyä kokoamalla niiden uusien testauspalvelujen tueksi etäohjatun ja autonomisen ajoneuvotestauksen tutkimus- ja kehittämisosaamista. Toisena päätavoitteena on kehittää autotestaukseen, -muotoiluun ja arktiseen digitalisaatioon liittyvää palvelumuotoiluosaamista. Hanke vastaa myös tarpeeseen kehittää palveluliiketoiminnan ja teollisuuspalveluiden osaamista.

Hankkeen toiminta tulee keskittymään teollisen mittakaavan kiertotalouskysymyksiin. Hankkeen tuloksena: Lapin AMK:lla on selkeä suunnitelma kiertotalouteen liittyvän TKI-toimintansa kehittämiseksi, työnjako ja erikoistuminen toimivat alan muiden kehitystoimijoiden kanssa, yhteys alalla toimiviin yrityksiin on tiivis, nykyisen TKI-infran hyödyntäminen ja uuden tarve on määritelty, kierto- ja biotalouskeskuksen toimintamalli on määritelty, Lapin kierto- ja biotalouskokonaisuudelle tunnistetaan keskeiset kansainväliset tahot, joilla on vastaavia kiertotalouskokonaisuuksia, hankkeessa käydään lisäksi neuvottelut erityisesti Pohjoismaiden johtavien kiertotalouskokonaisuuksien edustajien kanssa konkreettisten kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistämistä ajatellen, tavoitteena on jatkossa saavuttaa osaamisen taso, jolla kiertotalouden TKI-hankkeissa päästään Horizon-tasolle.

Hankkeen tavoitteena on suunnitella kiertotalouskoulutusmoduuli, pilotoida se yritysrajapinnassa, arvioida ja tehdä tarvittavat muutokset. Jatkossa koulutus on tarjolla kaikkien teollisuuden ja luonnonvara-alan opiskelijoille tutkintoon sisällytettäväksi. Hankkeen ja koulutuskokonaisuuden kannalta erittäin keskeinen on yritysrajapinnan hallinta, koska tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa koulutus yhdessä yritysten kanssa ja niiden tarpeisiin.

Hankkeessa kartoitetaan vaatimuksia teollisuuden toimintaympäristölle huomioiden ympäristövaikutukset, vähähiilisyys ja kestävä kehitys. Lisäksi selvitetään teollisen ekosysteemin synergiaetuja erityisesti hiilineutraalisuuden näkökulmasta sekä kehitetään energian ja materiaalivirtojen resurssitehokkaan hyödyntämisen malli. Alustavat
suunnitelmat työstetään prosessiksi, jossa toiminnan eri osa-alueet on huomioitu ympäristön kestävyyden, talouden ja toteutettavuuden osilta.

Hankkeella luodaan konsepti resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen teollisen ekosysteemin muodostamiselle, joka mahdollistaa uutta liiketoimintaa, luo työpaikkoja ja lisää seutukunnan elinvoimaisuutta. Hankkeessa tavoitellaan suljetun kierron ratkaisuja, jossa sähköä, vettä, lämpöä ja höyryä kierrätetään takaisin tuotantoon. Tiiviissä
ekosysteemissä myös logistiikan hiilijalanjälki pienenee.

Hankkeessa toimitaan yhteistyössä muun muassa Arktisen kaivannais- ja teollisuuspalveluyritysten klusterin (ABC), Uuden talouden valmisteluhankkeen sekä Kemissä käynnistyneen kierto- ja biotalouskeskuksen kanssa. Ekosysteemissä yritykset voivat toimia verkostomallilla hyödyntäen toistensa resursseja ja vähentäen kustannuksia.
Yritysten käyttämän energian ja materiaalien käsittely ja kierrätys voivat johtaa merkittäviin teollisiin symbiooseihin, joissa yritykset toistensa materiaali- ja energiavirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja hyödyntäen luovat uutta liiketoimintaa ja lisäarvoa, vähentäen samalla ympäristövaikutuksia.

Yksisoluproteiini (SCP) on kehitetty aikaisemmissa hankkeissa ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten kanssa. SCP soveltuu proteiinilähteeksi meriruokateollisuuteen ja sitä voidaan kasvattaa selluteollisuuden jätteen avulla. SCP valmistusta on kokeiltu sellutehtaan jätteen avulla demolaajuudessa ja tulokset kalanruokatesteissä ovat olleet kannustavia. Alustavien teknistaloudellisten selvitysten mukaan SCP:llä on hyvät taloudelliset edellytykset. Koska arvoketjua ei ole vielä toteutettu, tiettyjä epävarmuuksia on liittyen esimerkiksi rahoittajien riskeihin ja tietoisuuteen vaihtoehtoisena kalanravinnon lähteenä. Nämä tekijät ovat esteitä SCP:n tuotteistamisessa.
- Prosessin kustannustehokkuus
- Sijoittajien riskien minimointi
- Tietoisuuden lisääminen

Kemin Digipolis Oy:n osalta hankkeessa kehitetään logistisesti kustannustehokkaita tapoja hoitokalastuksen hyödyntämiseen osana kalanruoan koostumusta. Hankkeen hyötyjinä ovat välittömästi hoitokalastajat ja kalanjalostajayritykset sekä välillisesti kuljetusyritykset ja teollisuuden tuotantolaitokset.

Hankkeen tavoitteena on avata kasvuhakuisille ja -kykyisille yrityksille haasteellisia cleantech vientimarkkinoita pohjoisella arktisella, Intiassa, Kiinassa ja Itä-Euroopan alueilla. Osallistuvien klustereiden yhteistyökonsortion synergioiden avulla tarjotaan yrityksille mahdollisuus tavata ja tehdä tarjoamaehdotuksia potentiaalisille asiakkaille. Tavoitteena on, että yritykset oppivat omiin lähtökohtiinsa sopivaa järjestelmällisyyttä, kulttuurintuntemusta, yhteistarjoamia ja kaupantekoprosesseja uusille kohdemarkkinoille pääsemiseksi.

Klustereiden yhteistyökonsortio oppii hyödyntämään yhteisiä kohdemarkkinaresursseja (yhteyshenkilöitä), joilla pyritään kustannustehokkaampaan toimintaan jakamalla kustannusta yhdessä. Hankkeen hyödyt: oppia, miten madalletaan uusille markkinoille pääsyn kynnystä, kansainvälisten yhteistarjoamien kehittäminen, pohjoismaiden ministerineuvoston ja Itämeri-yhteistyön hyödyntäminen markkinoille pääsyn yhteydessä.

Hankkeessa painottuu puurakentamisen potentiaalin esille tuonti yhtenä kestävän kehityksen mukaisena, vähähiilisenä rakentamisen vaihtoehtona ja osana kestävän rakentamisen klusterin toimintaa. Rakentamiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka eivät perustu luonnonvarojen tuh laavaan käyttöön, kuten vallitseva tilanne rakentamisessa globaalisti edelleen on. Hankkeessa tuodaan esille puurakentamiseen liittyvää energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastovaikutuksia vähentäviä tuotantoprosesseja, toimintamalleja ja tuotteiden t&k&i- ja liiketoimintaa. Hankkeen toimilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä mm. mahdollistamalla uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien ja energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa niiden toiminnassa sekä vähähiilistä, kestävää ympäristöliiketoimintaa.

Tavoitteena on yritystoiminnan kehittäminen ja uusien yritysten käynnistäminen Lapin maakunnassa sekä Lapin maakunnan uusiutuvien luonnonvarojen ja hiilineutraalien kiertotalouden ratkaisujen hyödyntäminen Kemin Digipolis Oy:n vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan myötävaikutuksella.

Hankkeen tavoitteena on löytää kasvuhakuisia ja -kykyisiä, kansainvälisille markkinoille tähtääviä lappilaisia pk-yrityksiä, löytää niille kumppanuuksia ja rahoituslähteitä sekä kehittää AS-klusterien toimintaa yritysten avulla ja yritysten toimintaa klusterien avulla. Tavoitteena on saada kehittämisperusteita yrityksiltä, ja kehittää alueen tki-toimintaa niihin perustuen. 

Hankkeen avulla voidaan sovittaa yhteen aiemmin erillään toimineiden kehittämisverkostojen toimintaa, ja tuottaa niissä aiempaa tehokkaampia tapoja auttaa yrityksiä työstämään ideoitaan, myös suuntautumaan kohti tarkoituksenmukaisinta rahoitusta. Verkostojen yhteistyönä kyseeseen voivat tulla myös kansainväliset rahoituslähteet, kohdistuen joko suoraan yritykselle tai konsortiolle, jonka osana yrityksen kehittämistavoitteet voivat olla. Kansainvälistymisen edistämiseksi verkostot voivat tarjota yrityksille kanavan verkostoitumiseen, jonka avulla kansainvälisiä yhteyksiä voidaan solmia ja markkinoita voi myös avautua.

Hanke on Lappi-sopimuksen painopisteen 4.1 alaotsikon "Yrittäjyysmyönteisen kehittämisen tuloksena on vahva ja nuorekas yrittäjäkunta sekä houkutteleva toimintaympäristö – Arktinen älykäs erikoistuminen on nostanut verkostoyhteistyön uudelle tasolle". Hanke tukee älykkään erikoistumisen mukaista klusteroitumista ja on strategian painopisteen 4.2.3 toimintakärjen "Arktisista innovaatioista uutta liiketoimintaa" toimenpide-ehdotus 2:n mukainen.

Asian Desk - Meri-Lapin Aasia-yhteistyöalusta -hankkeen avulla voidaan parantaa Meri-Lapin alueen pk-yritysten valmiuksia uuteen liiketoimintaan ja rakentaa yhteistyötä aasialaisten toimijoiden ja verkostojen kanssa. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantuessa ja yhteistyöverkostojen vahvistuessa kehitetään alueen yritysten kilpailukykyä ja seudun elinvoimaisuutta. Erityisesti kiertotalous -teemaiset yhteistyöverkostot, tapahtumat ja pilotit edistävät ympäristöliiketoimintaan keskittyvän yritystoiminnan kehittymistä.

Hanke on Lappi-sopimuksen painotuksen 4.1 mukainen, ja tukee Itämeren strategian painopistettä "Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun vauhdittaminen".

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kemiläisten mikro- ja pk-yritysten edellytyksiä selvitä koronapandemian aiheuttamasta toimintaympäristön muutoksesta ja sen vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan yritysten valmiuksia kehittää toimintaansa ja selviytyä kriisitilanteesta. Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa yritysten kehittymistä palvelevia sähköisiä ratkaisuja ja vahvistaa yritysten digivalmiuksia.

The project promotes industrial symbiosis, a concept for sustainable regional development, across the Baltic Sea region. The project establishes peer-to-peer exchange for industrial symbiosis practitioners. It develops new business and finance models and sets up the BSR Industrial Symbiosis Council as a platform for dialogue and policy learning.

Raw materials are the basis of most industrial value chains. This is especially true for the industrial and metallic mining, construction, and related sectors. These industries are very important for our industrial, social, and technological progress in the European Union. A viable and responsible minerals and metals mining provides essential assets to our society’s sustainable development, and help us to promote innovation, growth, and a low-carbon, more circular economy. MINE.THE.GAP brings together SMEs from the raw materials and mining sector with companies that have solutions for a more digital, greener, and circular mining value chain. 

The EU’s transition towards a circular and climate-neutral economy represents an economic and social necessity and an opportunity for businesses and citizens. The role of SMEs in this environment will be crucial. The EU-funded DigiCirc project will permit SMEs to leverage digital technology as a key enabler for innovative circular products, services and business models to meet the goals that EU circular economy policies set. The project will establish and coordinate the DigiCirc innovation network, bringing together a wide range of stakeholders. This ecosystem will establish the foundation for an integrated, dynamic and cross-border/sector open space for innovation performed through the DigiCirc accelerators that are managed by innovation specialists able to transform validated concepts into solid business models towards a commercial launch.

Industrial Circular Economy in Lapland 2.0 strengthens the regional competitiveness of the industrial circular economy

in Lapland. The project is based on the systematic development work in Lapland in the 2010s, during which the

industrial circular economy took its position as one of the spearheads of the regional expertise in Lapland and as a

cornerstone of Smart specialisation strategy of Lapland. The Circular Economy Centre, established in Kemi in 2017,

has raised broad national and international interest.

The project paves way for new investments and business models in the field of circular economy. The project

strengthens the R&D, knowledge and innovation infrastructure, cooperation and networking. The main partners include

Digipolis, Lapland University of Applied Sciences, and Lappia. The activities are characterized by energy and material

efficiency, utilization of the latest relevant knowledge, and new business development. The expertise and networks of

Circular Economy Centre will also be utilized in the project.

Hankkeen tavoitteena on tukea pk-yritysten digitaalista kypsyyttä, digitaalisten palveluiden tuottamista, sekä pk-yritysten ja teollisuuden muodostamia digitaalisia ekosysteemejä. Toisena tärkeänä tavoitteena on kehittää teollisuudenala- ja maakohtaista yhteistyötä alojen ja maiden rajat ylittäväksi. Hankkeessa tunnistetaan digitalisaatioon liittyvät kehittämissuunnitelmat, tarpeet ja mahdollisuudet teollisuuden ekosysteemeissä. Lisäksi digitalisaation tarjoama potentiaali tunnistetaan ja konsultoidaan teollisuutta palveleville PK-yrityksille. Tätä kautta edistetään digitaalisten ekosysteemeiden kehittymistä eri teollisuuden aloilla. Toimenpiteissä myös pilotoidaan ja demonstroidaan PK-yritysten, teollisuuden ja ekosysteemien digitalisaatiotapauksia. 

AURORAL focuses on increasing connectivity and delivering a digital environment of smart objects interoperable services platforms able to trigger dynamic rural ecosystems of innovation chains, applications and services. Thus, AURORAL contributes to increase economic growth and create jobs in rural areas and to tackle significant societal challenges, contributes to overcoming digital divide between rural and urban areas and to develop the potential offered by increased connectivity and digitisation of rural areas. AURORAL digital environment is demonstrated by cost-efficient and flexible cross-domain applications through large-scale pilots in five European regions. It builds on an open, API-based, interoperable and federated Internet of Things (IoT) architecture and includes a reference implementation supporting flexible integration of heterogeneous services, bridging the interoperability gap of the smart object platforms and creating markets for services in rural areas.

Hankkeen tavoitteena on turvata puunkorjuun toimintaedellytyksiä ja samalla edistää kiertotaloutta. Hankkeessa testataan CLT-levyn soveltuvuutta parantamaan pehmeiden kohteiden maaperän kantavuutta ja tilapäisenä siltaratkaisuna esimerkiksi ojien ylitykseen. Osa testattavista CLT-levyistä valmistetaan tuotestandardin mukaisen puutavaran sijaan sahateollisuuden sivuvirroista, joten samalla saadaan tietoa mahdollisuudesta lisätä näin toimialan materiaalitehokkuutta ja kannattavuutta.