Kuntien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä omien käytännön toimenpiteiden avulla ovat merkittävät. Suuri merkitys on myös näiden toimenpiteiden avulla saavutettava esimerkin voima, jolla kuntalaiset voidaan sitouttaa yhteisen ja kaikkia koskettavan päämäärän saavuttamiseen: ilmaston lämpenemisen ja luontokadon pysäyttäminen.
Havainnekuva Kemiin rakennettavasta uudesta puurakenteisesta liikuntahallista. KUVA: RAKE RAKENNUS OY / UKI ARKKITEHDIT OY
Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä kiertotaloutta ja puun käyttöä rakentamisessa. Hiilineutraalit kunnat eli Hinkukunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Teollisuuden päästökaupan alaiset päästöt on jätetty tämän tavoitteen ulkopuolelle.
Kemi liittyi Hinkukuntien verkostoon vuonna 2020. Kemi on siis sitoutunut tavoittelemaan, muiden Hinku-kuntien tavoin, roimaa päästövähennystä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Kuntien matkaa kohti päämäärää voi seurata päästövähennysmittarien avulla osoitteessa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/. Suomen kansallinen päästövähennystavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Kemiin rakennettavan uuden uuden puurakenteisen liikuntahallin ulkoseinät tulevat olemaan CLT-rakenteiset. HAVAINNEKUVA: RAKE RAKENNUS OY / UKI ARKKITEHDIT OY
Mitä hyötyä hiilineutraaliuden tavoittelusta käytännössä on?
Ilmastokriisin vastainen vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Vihreän siirtymään tähtäävät toimet säästävät energian lisäksi uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähentävät jätteiden syntymistä. Koko maahan syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä, kuten muun muassa Kemin negatiivisen ja positiivisen äkillisen rakennemuutoksen myötä on tapahtunut.
"Suomessa energiakriisin keskellä on voitu havaita, kuinka nopeasti kotitalouksissa ja yrityksissä on pystytty parantamaan energiatehokkuutta."
Energiakriisi, jota Euroopassa käynnissä oleva sota on entisestään pahentanut, on osoittanut, kuinka tärkeää on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantaa energiaturvallisuutta ja -omavaraisuutta. Suomessa energiakriisin keskellä on voitu havaita, kuinka nopeasti kotitalouksissa ja yrityksissä on pystytty parantamaan energiatehokkuutta. Toistaiseksi ei ole tarvinnut turvautua normaalista poikkeaviin toimintatapoihin, kuten esimerkiksi sähkön säännöstelyyn. Säästämällä energiaa vähennetään kasvihuonepäästöjä.
Kasvihuonepäästöjen vuosiseuranta on yksi keskeisimmistä työkaluista hiilineutraalisuuden tavoittelussa. Sen avulla päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Kemissä lähdettiin tekemään töitä ilmastokriisin selättämisen puolesta siinä vaiheessa, kun puhuttiin vielä ilmastotalkoista. Kemin kaupunkikonsernin yhtiönä Kemin Digipolis Oy on toteuttanut kymmenen vuoden aikana pääasiassa EU-rahoituksen avulla kehityshankkeita, joiden päämääränä on ollut energia- ja resurssitehokkuuden edistäminen. Keihäänkärkinä ovat Meri-Lapin teollisuuskeskittymälle luonteenomaiset teolliset kiertotalousratkaisut, biotuotetehtaan ekosysteemi, uudet puutuotteet ja I4.0.
Lapissa 2010-luvulla tehdyn systemaattinen kehitystyön pohjalta teollinen kiertotalous on noussut Lapin kärkiosaamisalueeksi ja tärkeäksi osaksi Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa. Kemiin vuonna 2017 perustettu Kiertotalouskeskus on herättänyt laajaa kiinnostusta ja on johtanut merkittävään osaamiskeskittymään niin Digipoliksen asiantuntijoiden kuin alueen teollisuuden keskuudessa. Lainaus: LTKT2 -hankesuunnitelma https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A76290
Kiertotalous toimii tehokkaana keinona hiilineutraaliuden saavuttamisessa vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja materiaalien tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Kiertotaloudella on suuri merkitys luonnonvarojen kestävään käyttöön sitä kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kestava-kehitys/hiilineutraali-kiertotalous
Monessa kunnassa puun käyttö on tunnistettu yhdeksi käyttökelpoiseksi keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja päästä lähemmäksi asetettuja ilmastotavoitteita. Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Ohjelma on kunnianhimoinen: Vuoteen 2025 mennessä kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta 45 % ja kaikista opetusrakennuksista 65 % pitää olla puurakenteisia.
Havainnekuva Kemiin rakennettavasta uudesta puurakenteisesta liikuntahallista. KUVA: RAKE RAKENNUS OY / UKI ARKKITEHDIT OY
Puurakentamisen edistäminen on kirjattu myös Lapin Arktisen biotalouden kehittämisohjelmaan 2018-2025. Tulosten aikaansaamiseksi vaaditaan halua ja kykyä omaksua uutta teknologiaa ja toimintamalleja.
Kemin Digipolis Oy on toteuttanut uusiin puurakenneinnovaatioihin liittyviä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita 2010-luvun alkupuolelta lähtien ja ollut mukana laatimassa Kemin arktisen puurakentamisen toimenpideohjelman sisältöä. Kemin kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman vuonna 2016. Siinä kaupunki päätti tukea puurakentamisen mahdollisuuksia kaupungissa: niin kaupunkikonsernin omissa kuin yksityistenkin rakennuksissa.
Vuonna 2017 kaupunki sitoutui Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -tavoitteisiin. Suomen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteet on huomioitu myös kaupunkistrategiassa.
Kemiin rakenteilla oleva Metsä Fibren biotuotetehdas on energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Se valmistaa täysin ilman fossiilisia polttoaineita sellun lisäksi myös paljon muita erilaisia biotuotteita ja tuottaa biopohjaista sähköenergiaa selkeästi enemmän verrattuna perinteiseen sellutehtaaseen. Huomattavasti kasvavasta materiaalituotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas tulee alittamaan Kemin nykyisen sellutehtaan ympäristöluvan päästörajat.
Kiertotalouden käsite tarkoittaa uusiutuvien resurssien käyttöä, tehokkaan toiminnan varmistamista ja materiaalien pitämistä käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Kartonki on erinomaisin materiaali kiertotalouteen. Sen pääraaka-aine on uusiutuva puukuitu, ja se on kierrätettävä ja hyvin yleisesti kierrätetty materiaali.
Kartongin ja sellun lisäksi tehdas tuottaa vuosittain uusiutuvaa sähköä 2,0 TWh ja tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 250 prosenttia. Ylijäävä sähkö toimitetaan valtakunnan verkkoon. Kemin uusi tehdas tuleekin tuottamaan uusiutuvaa sähköä 2,5 % koko Suomen sähköntuotannosta! https://www.metsagroup.com
Kemin kaupunki rakennutti Vihreä ja kestävä Kemi -linjauksen mukaisesti uuden päiväkodin meren äärelle. Pajarinrannan ristiin laminoidulla hirrellä toteutettu päiväkoti oli lokakuussa 2021 valmistuessaan Suomen suurin yksiaineinen hirsipäiväkoti. Vihreät arvot, ekologisuus, uusi teknologia ja vastuullisuus näkyvät niin rakennusratkaisuissa, sisustuksessa kuin päiväkodin toiminnassakin.
Vihreä kestävä Kemi -hanketoiminnasta löytyy lisätietoa www.kemi.fi -verkkosivuilta.
Havainnekuva Kemiin rakennettavasta uudesta puurakenteisesta liikuntahallista. KUVA: RAKE RAKENNUS OY / UKI ARKKITEHDIT OY
Kemin uuden liikuntahallin rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2023 aikana. Hallista tulee pääosin puurakenteinen kaupunginvaltuuston puurakentamisen edistämispäätöksen mukaisesti. Rakennuksessa hyvin näkyvillä olevat puumateriaalit ovat kotimaista. Liikuntahallin runko on massiiviliimapuuta, ulkoseinärakenne CLT:tä, perustusrakenteet betonia ja julkisivut puuta ja kuitusementtilevyä.
Vihreä Kemi-toimintamalli, joka on ISO 14001-sertifioitu, kaupungin energiatehokkuussopimus, Vähähiilinen Lappi-hankeyhteistyö, Vähähiilisyys ja taloudellinen kestävyys Lapin Matkailussa-hanke ovat konkreettisia esimerkkejä hankkeista, joilla Kemin kaupunki on lähtenyt mukaan toimintoihin tavoitteenaan mm. CO2-päästöjen vähentäminen ja tätä kautta ilmastonmuutoksen hillintä.
Kemi on yksi Suomen HINKU-verkoston kunnista. Tavoitteena on vähentää saavuttaa 80 prosentin päästövähennyset vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2007 päästötasoon verrattuna.
Kemin Energia ja Vesi Oy osoittaa vastuullisuuttaan kasvihuonekaasujen vähentämisessä investoimalla Karjalahden lämpölaitosalueelle 20 MW:n arinapolttolaitoksen, jossa polttoaineena on energiapuu. Karjalahden lämpölaitoksella käytettävä polttoaine on noin 83%:sti puu- ja biomassaa, joka on CO2-vapaa polttoaine.
Laitosinvestoinnin myötä Karjalahden lämpölaitoksen CO2-päästöt tulevat olemaan arviolta enää noin 1/3 osa siitä, mitä ne ovat nykyään. Kaukolämmön hiilineutraalisuustiekartan mukaan turpeen käyttö vähenee laitoksessa vuosittain niin, että vuonna 2024 koko kaukolämmön tuotanto Karjalahden lämpölaitoksesta on hiilineutraalia.