Lapin kiertotalouden osaaminen on kehittynyt huimasti kuluneiden vuosien aikana. Kehitystyö lähti liikkeelle kymmenen vuotta sitten muutamasta kiertotaloustoiminnan potentiaalia kartoittavasta selvityksestä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, missä Lappi tunnistetaan ja tunnustetaan kansallisesti kiertotalouden edelläkävijäalueena. Alueen kehittämistyötä viedään eteenpäin monilla eri sektoreilla ja älykkäästi eri painopistealueita kehittäen. 

Lappilaiset kiertotalouden edelläkävijöinä ja yhteistyön keskiössä

Kiertotalousosaamisen kehittämistyön kulmakivenä on ollut alusta lähtien tiivis ekosysteemityö. Keskittymässä on mukana Kemin Digipolis Oy, Kemin kaupunki, Lapin ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia. Toimijoiden yhteinen vahva tahtotila on siirtynyt myös alueellisiin ohjelma-asiakirjoihin ja näkyy nyt muun muassa Lappi-sopimuksessa, Lapin älykkään erikoistumisen strategiassa sekä Lapin vihreän siirtymän jaoston toiminnassa. 

Kemin Digipolis Oy:n alla toimiva Kiertotalouskeskus on myös vahva osa kansallisesta kehittämistyötä. Kiertotalouskeskuksella on keskeinen rooli esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kiertotalousverkostossa sekä erilaisissa ministeriöiden ja Sitran yhteistyöfoorumeissa. Kun keskiössä on poikkitieteellinen ja monia toimialoja koskettava systeeminen muutos, tarvitsee verkosto tuekseen yhteistyökumppaneita ja verkostoja elinkeinoelämästä, myös aluerajat ylittäen. Verkostojen rakentamisen tueksi onkin kehitetty erilaisia foorumeja, joista mainittakoon esimerkkinä Kiertotalous-Suomi-alusta sekä korkeakouluille kohdennettu Kiertotalousakatemia.

Aluevaikuttavuutta tarkasteltaessa on nostettava esiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeiset työkalut eli kehittämishankkeet. Kuvaan 1 on koottu katsaus muutamiin keskeisiin kiertotalouden edistämishankkeisiin. 

Alueelliset innovaatiot

 
Kuva 1. Koonti Lapin ammattikorkeakoulun muutamista, keskeisistä kiertotalouden tutkimus- ja kehittämishankkeista vuosilta 2015-2024.

Vuonna 2017 Lapin AMK asetti tavoitteekseen toimia kiertotalouden kehittämiskumppanina kaikilla niillä elinkeinoelämän sektoreilla, joilla korkeakoulukin toimii. Linjaus käynnisti laaja-alaisen kehittämistyön jättämättä mitään alaa tuen ja kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Matka tavoitteeseen ei ollut helppo. Se vaati kiertotalousteeman tunnistamista ja sisällyttämistä koulutukseen ja TKI-toimintaan useilla osaamisalueilla erityyppisin ilmenemismuodoin. Se, mihin oma osaaminen ei ulottunut, pyrittiin ottamaan haltuun verkostoyhteistyön kautta. Laaja-alainen yhteistyö mahdollistikin palvelutarpeen ohjaamisen muihin kumppaniorganisaatioihin, tilanteissa, missä tarpeeseen ei ollut mahdollista vastata omin resurssein. 

On perusteltua sanoa, että tällä hetkellä osaamisen ja verkostoyhteistyön laaja-alaisuus erottaa Lapin ammattikorkeakoulun edukseen muusta korkeakoulukentästä. Kiertotalouden hankeperhe on vuosien varrella laajentunut ja kehittynyt vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Eri teemojen alle on muodostettu omia hankekokonaisuuksia, jotka omalta osaltaan tarkastelevat tiettyä kiertotalouden näkökulmaa. Tällä hetkellä yhteistyömahdollisuuksia on tunnistettu niin koulutuksen kehittämisen, julkisen sektorin/kuntien kuin kaupunkien kehittämiseenkin liittyen. Myös teemakokonaisuuksissa on vaihtoehtoja; tarjolla on ratkaisuja niin luonnonvarojen resurssiviisaaseen käyttöön kuin vaikkapa teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen. 

Kaikille kehittämisavauksille yhteistä on, että niissä on pyritty vahvistamaan mikro- ja pk-sektorin yritysten muutoskyvykkyyttä ja mahdollisuuksia hyödyntää kiertotalouden liiketoimintamalleja osana kestävämmän toiminnan kehittämistä. Potentiaalia piilee edelleen, erityisesti luonnonvarojen hyödyntämisessä, jotta matalan jalostusarvon tuotteista voitaisiin kehittää korkeamman jalostusarvon tuotteita. 

Tulevina vuosina on käynnistymässä joukko uusia kehittämishankkeita, missä on valtavasti mahdollisuuksia yrityslähtöisille kehitystoimenpiteille ja pilotoinneille. Suomi on asettanut kansallisesti vuoteen 2030 mennessä kunnianhimoisia vähähiilisyyden sekä puhtaan siirtymän tavoitteita. Nämä ovat linjassa toisaalta EU lainsäädännön, toisaalta aluekehitystä tukevien ohjelmien kanssa. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta laaditut toimenpideohjelmat, strategiat sekä kehitystoimenpiteiden konkretisoinnit – sekä tiivis korkeakouluyhteistyö – ovat keinoja vauhdittamaan kehitystoimintaa.

Lappilainen identiteetti ja vastuullinen tulevaisuus

Lappi on toiminut kuluneen vuosikymmenen ajan monin tavoin aktiivisena kiertotalouden edelläkävijäalueena. Lapin ammattikorkeakoululla on vahva tahtotila toimia alueensa yritysten ja organisaatioiden yhteistyökumppanina, osaamisen vahvistajana sekä kiertotalouden kiihdyttäjänä.  Tätä kehitystyötä tukevat myös uudistettu Lappi sopimus, Lapin vihreän siirtymän jaoston toiminta sekä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelma. 

Jos korkeakouluyhteistyö kiinnostaa, on siihen mahdollista päästä osaksi hyvin matalalla kynnyksellä – vaikkapa tulemalla toukokuussa 2024 Arctic Circular Economy Forum-tapahtumaan Kemiin.