Kiertotalouden yhteydessä puhutaan paljon kestävyydestä ja kestävästä kehityksestä tarkoittaen toiminnan vaikutusta ympäristöön ja luontoon. Kestävyydellä on merkitystä ihmisten elämässä myös sen taloudellisessa mielessä. Kiertotalous on ratkaisu parempaan huomiseen sen tarjoaman taloudellisen kestävyyden kautta.
Talouden kasvu on vahvaa pohjoisessa. Yhä useampi yritys on ilmoittanut tekevänsä uusia investointeja pohjoiseen sekä Suomessa, Norjassa että Ruotsissa. Lapin Kauppakamari arvioi omassa selvityksessään uusien investointien potentiaaliksi 178 miljardia euroa. Useimmat näistä suunnitelluista investoinneista pohjautuvat kiertotalouteen sekä alueen tarjoamaan vihreään energiaan sekä erilaisiin kestävästi tuotettuihin mineraaleihin ja muihin raaka-aineisiin. Aikaisemmin investointipulasta kärsinyt alue onkin noussut kiinnostavuudessaan maailman kärkiluokkaan. (https://www.lapland.chamber.fi/pohjoisessa-178-miljardin-euron-investointipotentiaali-pohjoisen-rooli-ilmastonmuutoksen-ratkaisijana-kasvaa/)
Yritysten kestävä liiketoiminta koostuu useammasta eri pilarista. Yritysten taloudellinen kestävyys muodostuu kestävistä jakelu- ja raaka-aineketjuista. Lisäksi yritysten tulee saada riittävästi energiaa (mielellään uusiutuvaa) toimintansa pyörittämiseen järkevään hintaan. Huolimatta lisääntyvästä automaatista ja digitalisaatiosta yritykset tarvitsevat myös osaavaa työvoimaa yhä enenemissä määrin. Lisäksi liiketoiminnan pitämiseksi taloudellisesti kestävänä on yrityksen investoitava säännöllisesti toimintaansa. Tähän tarvitaan usein ulkopuolista rahoittajaa, jolla voi olla omia vaatimuksia rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta.
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja edellä esitettyihin liiketoiminnan kestävyyteen liittyviin haasteisiin. Koronapandemia ja sota Ukrainassa on osoittanut, kuinka riippuvaisia yritykset nykyään ovat pitkistä ja haavoittuvista toimitusketjuista mm. raaka-aineiden suhteen. Tämä kehitys on pakottanut yrityksiä etsimään sopivia raaka-aineita lähempää toimintaansa ja muuttamaan asennettaan pelkistä neitseellisistä raaka-aineista kohti vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lisäksi kohenneet energiakustannukset ovat saanut yritykset kiinnostumaan jo valmiiksi prosessoiduista sivuvirroista entistä enemmän ja aiemmin jätteiksi luokitellut teollisuuden sivuvirrat ovatkin nousseet entistä kiinnostavimmiksi raaka-ainelähteiksi. Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Myös hyvä suunnittelu ja panostaminen materiaalitehokkuuteen vähentää raaka-aineiden tarvetta ja auttaa selviämään kriisin yli.
Ukrainan kriisi on nostanut myös merkittävästi yritysten energiakustannuksia. Yritykset, jotka ovat kiertotalouden hengessä panostaneet toimintansa energiatehokuuteen esimerkiksi tuotantoaan automatisoimalla tai kiinnittämällä huomiota erilaisten tuotannossa syntyvien hukkalämpöjen hyödyntämiseen, ovat saaneet selkeän kilpailuedun. Energian hinta tullee säilymään korkealla myös jatkossa, jolloin yritykset ovat pakotettuja jatkamaan tätä kehitystä. Lisäksi yritykset tarvitsevat jatkossa entistä enemmän vihreää energiaa tuotteidensa valmistamiseen.
"Yksi tapa profiloitua yrityksenä nuoria kiinnostavana työpaikkana on satsata kiertotalouteen aidosti."
Pohjoisessa lähes kaikki yritykset teollisuuden alasta riippumatta, ovat huolestuneita tulevaisuuden osaajien saatavuudesta. Jatkossa yritysten ja alueiden tulee tehdä kaikkensa, jotta ne saavat houkuteltua riittävästi osaavaa ja alueeseen sitoutunutta työvoimaa. Yksi tapa profiloitua yrityksenä nuoria kiinnostavana työpaikkana on satsata kiertotalouteen aidosti. Nykyiset nuoret ovat entistä enemmän kiinnostuneita yritysten arvoista, sitoutumisesta kestävyyteen ja sen aitoon toteuttamiseen. Myös alue voi erottua nuorten keskuudessa positiivisessa mielessä, jos siitä saadaan luotua mielikuva vihreänä alueena. Tässä on onnistuttu erinomaisesti esimerkiksi Tanskan Kalundborgissa. Nykyiset 15-vuotiaat nuoret ovat kymmenen vuoden päästä niitä, joita yritykset töihin houkuttelevat.
Liiketoiminnassa raha ratkaisee usein liiketoimintaan liittyviä päätöksiä tehtäessä. Myös nykyisten rahoitusmarkkinoiden kehitys edistää kiertotaloutta. Yhä useampi rahoittajataho haluaa kuulla, kuinka hyvin yrityksen liiketoiminta tukee kiertotalouden tavoitteita. Lisäksi yritykselle, jonka liiketoiminta ei edistä kiertotalouden tavoitteiden toteutumista tai aiheuttaa esimerkiksi suuria hiilidioksidipäästöjä, on investointeihin tarvittava rahoitus kalliimpaa kuin muilla. Myös erilaiset muut vastuullisuusraportoinnit tulevat jatkossa lisääntymään. Kuluneesti sanottuna, euro on paras konsultti. Lisäksi EU-tarjoaa huomattavia, siis todella huomattavia summia rahaa teollisuudelle vihreään siirtymään tulevina vuosina.
Kiertotalous tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuden uudistaa kuihtuvassa olevan liiketoimintansa uuteen kukoistukseen. Loistava esimerkki tästä on esimerkiksi suomalainen metsäteollisuus. Aiemmin paperiyritysten jättiläisenä tunnettu StoraEnso on lopettanut lähes täysin toimintansa perinteisellä paperimarkkinalla ja on suunnannut tulevaa liiketoimintaansa kohti puurakentamista ja maailman sähköistymisessä tarvittavien akkujen anodien valmistamista ligniinistä. Aika kaukana ollaan perinteisen paperiyhtiön toimintakentästä! Ja näitä esimerkkejä on lukuisia. (https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/regulatory-and-investor-releases/2022/7/stora-enso-ja-northvolt-ryhtyvat-kehittamaan-yhdessa-puupohjaisia-akkuja)
Kuten yllä olevista esimerkeistä voidaan huomata, tarjoaa kiertotalous yrityksille, ihmisille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden muuttaa maailmaa kestävämmäksi monella eri tavalla ja tasolla. Miksi siis enää emmit?