Käsite markkinoiden muutosvoimasta ”disruptive innovation” tuli vastaan Petri Uusitalon väitöskirjassa Using and Managing Resources in Industrialized House-Building (Luleå University of Technology, 2020). Väitöksessä on tutkittu teollisen puurakentamisen mahdollisuuksia murtaa vakiintuneet toimintamallit. Teollisen puurakentamisen kaltaiset disruptiiviset innovaatiot - parantavat digitalisaation avulla ennen kaikkea toiminnan tuottavuutta.
Disruptio (engl. disruption, ’häiriö’) tarkoittaa markkinoilla tapahtuvaa häiriötä, hajaannusta tai sekasortoa, jonka aiheuttaa jokin uusi innovaatio. Disruptiosta on käytetty myös suomenkielisiä nimityksiä ’toimialamurros’ sekä yleisluontoisempi ’rakennemuutos’. (Wikipedia)
Disruptiivinen keksintö voi herättää aluksi vastustusta
Disruptiivinen keksintö tai teknologia voi herättää vastustusta, eikä uutta menetelmää aluksi ehkä oteta vakavasti. Ennen pitkää kuitenkin kustannustehokkaat ja ketterät ratkaisut korvaavat aiemmat rakenteet ja toimintamallit, ja se määrittää markkinat uudelleen. Disruptiivinen innovaatio tai teknologia perustuu digitalisaatioon ja kasvattaa ajan mittaan tuottavuutta tai rahalla saatavaa vastinetta. Esimerkiksi pankkialalla teknologinen disruptio on tuonut palvelut konttoreista älypuhelimiin ja verkkokaupat ovat vähentäneet kivijalkakauppoja kuten vaate- ja autokauppoja.
Eräässä rakennusalan kokouksessa ehdotin teollisen puurakentamisen opiskelun mahdollisuuden avaamista rakennusalan opiskelijoille. Kokoukseen osallistunut koulutuksesta vastaava henkilö totesi sellaisen olevan laitonta: teollinen puurakentaminen on puusepänteollisuutta eikä se kuulu rakennusalan opetukseen. Toimialarajoja ei pidä ylittää. Ilmeisen häiriköivästä ehdotuksesta huolimatta toivon ymmärtäneeni vastauksen väärin. Minkä mahdollisuuden tutustua uuteen teknologiaan rakennusalaa opiskelevat nuoret toimialarajojen takia menettävätkään. Oppilaita teollisen puurakentamisen linjalla on edelleen hyvin vähän rakennusalan opiskelijoiden määrään verrattuna.
Rakennustoimiala kaipaa muutosta
Toimialamurroksen tarve on ilmeinen ja akuutti. Vaikka useimmat teollisuudenalat parantavat jatkuvasti tuottavuutta ja ovat pystyneet paikoin laskemaan kustannuksia ja hintoja rakennusala näyttää polkevan paikallaan. Alan tuottavuuden hitaan kasvun syyksi on mainittu muun muassa tuotantoketjujen pirstaloituneisuus ja vähäiset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Alalle tyypillinen suhdanneherkkyys on saanut rakennusyritykset turvautumaan väliaikaiseen henkilöstöön ja alihankkijoihin. Rakennuskohteiden ainutkertaisuus on osaltaan syynä tuotannon tehostamisen haasteisiin. Tämä rajoittaa tuottavuutta ja skaalattavuutta sekä heikentää tuotannon laatua ja asiakastyytyväisyyttä.
"Tuottavuutta parantava disruptio ujuttautuu rakennusalalle myös kiertotalouden myötä."
Teollinen puurakentaminen on poikkeuksellinen, globaalisti nopeasti kehittyvä rakentamisen sektori, jossa modernin teollisen tuotannon menestystekijät on voitu ottaa käyttöön kattavasti. Tuottavuusloikka korostuu erityisesti modulaarisessa puukerrostalorakentamisessa. Siinä perinteistä rakennusteollisuutta häiriköivä toiminta perustuu pitkälti puurakenneinnovaatioihin CLT (Cross Laminated Timber) ja LVL (Laminated Veneer Lumber). Teollinen puurakentaminen on nykyaikaista teollisuutta, jolle on tyypillistä ilmastotehokkaat prosessit, energiatehokkaat tuotantomenetelmät ja korkea esivalmistusaste. Hallittu toimitusketju ja lyhyt työmaiden läpimenoaika parantaa sen kysyntää kaupunkirakentamisessa.
Muutoksen ajurina tässä disruptiossa on ollut perinteisen raaka-aineen – puun – uudenlainen soveltaminen. Puurakenneinnovaatioiden ansiosta rakentaminen on voitu siirtää työmailta autoteollisuuden kaltaisiin tuotantolaitoksiin (esim. katerra.com). Teollisen puurakentamisen sanotaan olevan puutuoteteollisuuden valttikortti, mutta se on sitä myös rakennusteollisuudelle laajemminkin. Teollisen puukerrostalorakentamisen vahvuus on rakennusteollisuuden uudistaminen sekä resurssien tehokas käyttö, mutta suurin liikkeellepaneva voima murroksessa on ilmastokysymys.
Kiertotalous vahvistaa vientivetoista taloutta
Tuottavuutta parantava disruptio ujuttautuu rakennusalalle myös kiertotalouden myötä. Kiertotalous on keino vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä. Samalla se vähentää luonnonvarojen kulutusta ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Talouden ja teknologisten ratkaisujen lisäksi siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen edellyttää muutosta sekä päätöksenteossa ja suunnittelussa että yritysten, kotitalouksien ja kuluttajien asenteissa ja käyttäytymisessä.
Kiertotalouden edistäminen sekä työn murroksesta selviäminen perustuu osaamiseen, koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Ilmaston lämpenemisen torjunta, teknologinen kehitys ja kiertotalousliiketoiminnan luominen edellyttävät innovointia, osaamisen kehittämistä sekä uusia taitoja. Miten selättää osaajapula, joka on ratkaistava kaikilla koulutustasoilla ja työuran aikana. (Valtioneuvoston julkaisuja 2021, Uusi suunta - Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi)
”Talouden kasvu perustuu nyky-yhteiskunnassa enenevästi tietoon, joka kumuloituu jatkuvasti. Tiedon kasvulle ei ole rajoja, siksi ei myöskään talouden kasvulle.” Sixten Korkman 2012, Talous ja utopia.
