Maailman pisin valtatiekäytössä oleva puurakenteinen silta löytyy Suomesta, sillan pituus on 168 metriä. (Siltatyyppi määräytyy pääkannattajien rakennusmateriaalin mukaan.) Kuva: Ponvia.

Uusien rakenneinnovaatioiden ansiosta puusta voidaan tehdä erittäin suorituskykyisiä kantavia rakenteita. Tulevaisuuden kestävän kehityksen mukaisessa kiertotalouteen ja elinkaariajatteluun perustuvassa arvoketjussa, suunnittelun merkitys korostuu ja materiaalien merkitys kasvaa. Puun monipuolisuus mahdollistaa oikein suunniteltuna innovatiiviset, käytännölliset ja kustannustehokkaat ratkaisut myös infrarakentamisessa.

Kaikista käytössä olevista materiaaleistamme puulla on eniten käyttökohteita. Puu on täysin kierrätettävä materiaali. Käytöstä poistetut puutuotteet voidaan usein käyttää uudelleen sellaisenaan.

Puun käytön lisääminen rakentamisessa ja erilaisissa kantavissa rakenteissa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Puu on ainoa materiaali, jota on saatavissa kestävällä pohjalla: se uusiutuu luonnossa itsestään. Puutuotteiden valmistukseen tarvitaan vain murto-osa siitä energiasta, kuin sen tavallisesti korvaavien materiaalien valmistukseen. Valmistus on siten kustannustehokasta ja vähähiilistä.

CLT-levyt (Cross Laminated Timber) maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa- hankkeessa tutkitaan levyjen käyttökelpoisuutta pehmeiden maiden puunkorjuussa ja tilapäisenä siltaratkaisuna pienten ojien ja purojen ylityksissä. Tähän mennessä on hankkeessa testattu CLT-levyjä turvemaaleimikolla ja tulokset ovat olleet lupaavia. Suomessa CLT-levyjä voitaisiin käyttää eri väylärakenteissa, kuten silloissa, meluesteissä ja tasoristeyksissä. Suhteessa painoonsa puu on lujaa.

Metsäteiden ja muiden yksityisteiden siltoja on Suomessa arviolta toista kymmentä tuhatta. Osa niistä on uudistamisen tai kunnostamisen tarpeessa. Puun käytön lisääminen yksityisteiden siltojen rakennus- ja kunnostusmateriaalina on hyvä mahdollisuus edistää ilmastokestävää ja ekologista rakentamista liikenneinfran osalta. Se luo myös uusia mahdollisuuksia puun jalostuksen ja siihen liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta. Tämän toteuttamista varten tarvitaan uusia tyyppiratkaisuja, toimintamalleja sekä osaamista siltahankkeitten eri vaiheisiin.

Yksityisteiden puusillat -ideakilpailu

TEM:in rahoittamassa ja Metsäkeskuksen toteuttamassa Yksityisteiden puuinfrahankkeessa järjestettiin Kevään 2021 aikana Yksityisteiden puusillat -ideakilpailu. Järjestäjät olivat tyytyväisiä siitä, että kilpailu houkutteli mukaan useita oppilaitoksia ja yrityksiä. Kilpailutöiden taso todettiin yllättävän korkeaksi, kun otetaan huomioon se, että puusiltoihin liittyvää koulutusta ei juurikaan ole tarjolla eikä puisia siltaratkaisuja tarjoavia yrityksiäkään ole montaa.

Tuomaristo valitsi Karelia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Karelia-nimisen työn kilpailun voittajaksi. CLT-materiaalista suunnittelema siltaratkaisu täytti tuomariston mukaan parhaiten kilpailutyölle asetetut tavoitteet. Oppilasryhmä oli opettajien ohjauksessa lähtenyt rohkeasti suunnittelemaan uutta puurakenteista siltaratkaisua.

Puurakenteinen valtatiesilta on olemassa

Maailman pisin valtatiekäytössä oleva puurakenteinen silta löytyy Suomesta. (Siltatyyppi määräytyy pääkannattajien rakennusmateriaalin mukaan.)

Mäntyharjulla Lahnaveden yli kulkeva valtatie 5:n Vihantasalmen silta valtatiesilta on ollut liikenteen käytössä jo vuodesta 1999. Sillan pituus on 168 metriä, ajoradan leveys 11 metriä, kevyenliikenteen väylän leveys 3 metriä, korkeus 31 metriä ja alituskorkeus 4 metriä. Silta on maailman pisin valtatiekäytössä oleva puurakenteinen silta. Vihantasalmen silta sai vuoden 2000 puurakennepalkinnon.

The largest timber bridge is built over a strait (Vihantasalmi) along Main Road 5 , which is a part of of the European road network (TERN). https://www.forum-holzbau.com/pdf/pynnonen_99.pdf

Samaan aikaan, kun puu tekee vahvaa paluuta Keski-Euroopan siltarakentamiseen ja kasvattaa osuutta Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Suomessa uusia puusiltoja valmistuu vuosittain nollasta 20 kappaleeseen, mitä voi pitää muihin maihin verrattuna erittäin vähäisenä määränä.