KUVA: Hartaanselänrannan yleissuunnitelma, MUUAN Oy
Vuonna 2016 julkaistun CLT-Koetalon rakennusfysikaaliset tutkimukset -tutkimusraportin esipuheessa kirjoitin suurin piirtein näin: ”Tarve hillitä Ilmaston lämpenemistä on johtanut vaatimuksiin leikata rakentamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä nopeasti ja tehokkaasti. Vaatimukset rakentamisen resurssitehokkuudesta, vähähiilisyydestä ja kierrätettävyydestä ovat vauhdittaneet puurakenneinnovaatioiden kehittämistä.”
Pitkään jatkunutta rakennusbuumia ylläpitää yhä kiihtyvä kaupungistuminen. Se etenee tällä hetkellä 200000 ihmisen päivävauhdilla. Globaali asuntorakentaminen kuluttaa puolet käytettävissä olevista luonnonvaroista ja tuottaa 40 % kaikista jätteistä. Ilmastopahiksen leiman lisäksi rakennusteollisuutta vaivaa huono tuottavuus. Se on vaivannut toimialaa vuosikymmeniä - muista teollisuuden aloista poiketen. Teollisuudessa on voitu kehittää tuottavuutta digitalisten teknologioiden, kuten i4.0 avulla vuosikymmenessä. Konservatiivisen rakennussektorin saaminen kehityksen kelkkaan ollut hidasta ja jähmeää.
Huoli ilmaston lämpenemisestä on viidessä vuodessa entisestään kasvanut. Myös vaatimukset ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ovat voimistuneet. Kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on asetettu. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä!
Rakennustuoteteollisuus voi vastata ilmastohaasteisiin käyttämällä uusiutuvista, helposti kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuja rakennustuotteita. Ne parantavat tehokkaasti rakennusalan mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja siten ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Kiertotalous luo rakennusalalle myös monenlaista uutta liiketoimintaa. Kauniita, kestäviä ja ajattomia, turvallisia ja terveellisiä tuotteita, jotka soveltuvat vaativaan rakentamiseen, toimivat myös yksiaineisina rakenteina ja hiilivarastoina, voidaan valmistaa puusta. Puu on ainoa rakennusmateriaali, jonka valmistuksessa on tuotettu energiaa ja sen määrä lisääntyy koko ajan, eritoten Suomessa (VMI 12).
"Teollinen puurakentaminen on puutuoteteollisuuden valttikortti."
Rakentamiseen kohdistuvat vähähiilisyys- ja kierrätettävyysvaatimukset ovat vauhdittaneet puurakenneinnovaatioiden kehittämistä ja rakentamista koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty puun käytön osalta sallivampaan suuntaan. Teolliseen moduulituotantoon soveltuva CLT - ristiin laminoitu massiivipuu - on nopeimmin yleistynyt kantava, pysty- ja vaakarakenteisiin soveltuva massiivipuurakenne. Sen myötä sekä rakentamisen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat ottaneet aimo harppauksen tietomallinnuksen siivittämänä.
Teollinen puurakentaminen on puutuoteteollisuuden valttikortti. Rakennuksen elinkaaren päätyttyä löytyy puurakenteille monenlaisia käyttökohteita pihalaatoista, biohiileen ja uusiin rakennustuotteisiin.
Vuosikymmenen alussa virisi usko CLT:tä kohtaan maailman potentiaalisimpana rakennusmateriaalina. Tänä päivänä harva sitä enää epäilee. Toinen toistaan massiivisempia CLT-rakennuksia ja -kokonaisia kortteleita on noussut ympäri maailmaa. CLT:n ansiosta uusiutumaton ja hankalasti kierrätettävä betoni voidaan korvata uusiutuvalla puulla myös vaativissa kohteissa.
Täällä kotimaassa CLT:n suorituskykyä pääsee tarkastelemaan vaikkapa Oulussa vuonna 2025 Hartaanselänrannan asuntomessuilla. Sinne nousee 16-kerroksista puurakenteinen kerrostalo, jonka korkeus hätyyttelee maailmanennätystä. Viimeistään silloin Joensuun 14-kerroksinen Lighthouse joutuu luopumaan Suomen korkeimman puukerrostalon tittelistä.
Professor Schellnhuber delivers strong message in support of a key role for wood in President Ursula von der Leyen’s New European Bauhaus
“We can turn the timber into construction material in the built environment, recycle most of the wood […] you have cascade utilisation and immediately replant the trees that you have taken away and even increase the forest area, then you have what I call the ‘Forestry-Construction Pump’.”
Tehemmä pois!
