"Lisäksi uusiutuvan energian käyttö tukee alan teknologioiden kehitystä ja lisää energian omavaraisuutta."

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti tammikuussa 2022, että uusiutuvaa energiaa käytettiin enemmän kuin fossiilista energiaa vuonna 2020. Energian kokonaiskulutus kyseisenä vuonna oli lähes 355 TWh ja uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 140 TWh. Eli uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin noin 39 % energian kokonaiskulutuksesta. Vuosi 2020 olikin ensimmäinen vuosi (energiatilastoinnin aloittamisesta), jolloin uusiutuvan energian kulutuksen osuus oli suurempi kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus. Puuperäisten energialähteiden osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta oli suurin, lähes 75 %.  (Alm, 2022, s. 9-10) 

Miksi uusiutuva energia nousee esiin, kun keskustelun aiheena on vety ja vetytalous?

Tästä oikeasta suunnasta pieni hurraa huuto ja taputukset päälle. Vaikka suunta on oikea, valmista ei vielä ole. Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuudeksi loppukulutuksessa tavoitellaan yli 50 prosenttia. Tämä tavoite tukee osaltaan Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Uusiutuvan energian tärkeydestä ja potentiaalista puhutaan paljon, ja se on hyvä. Myös vetyyn liittyvissä keskusteluissa uusiutuva energia nousee esille. Hyvä onkin, että nousee, sillä puhtaan vedyn tuottamiseen vaaditaan paljon uusiutuvaa energiaa eli kapasiteetin pitää kasvaa vielä erittäin paljon.  

Aurinkopaneelien asennus tuo työtä alueelle

Hiilineutraalisuomi.fi tekstissä sanottiin: ”Uusiutuva energia on sijoitus tulevaisuuteen”. Miksi? Kun aurinkopaneeleja asennetaan, voidaan asennustyö hankkia alueelta. Kun puolestaan tuulivoimainvestointien vaatimia maanrakennus- ja sähkötöitä hankitaan alueelta, luo se paikallista työllisyyttä ja arvonlisää.

Lisäksi uusiutuvan energian käyttö tukee alan teknologioiden kehitystä ja lisää energian omavaraisuutta. Etenkin vedyn parissa puhutaan usein tuuli- ja aurinkoenergiasta. Meri-Lapin alueella on jo olemassa olevia tuulivoimaloita, niitä on myös rakenteilla ja kaavoitus vaiheessa. Lisäksi muutamiin pisteisiin kaavoitus on jo valmiina. Tuulivoimayhdistyksen sivuilta löytyy kartta Suomen tuulivoimahankkeista. Ja tässäpä vinkki vitonen: kyseistä karttaa on mielenkiintoinen käydä silloin tällöin katsomassa.  

Tuulivoima kääntää katseensa merelle - OX2 suunnittelee Perämerelle yli 300 merituulivoimalaa

Maatuulivoimalat saavat jonkin verran vastustusta, joten ehkä katseet pitäisi kääntää merelle. Suomessa on hyvät olosuhteet merituulivoimaloille: tuuliolosuhteet ovat suotuisat, syvyys on sopiva ja suolapitoisuus on matala. Perämeren alueelle on kaavoitettu merituulivoimaloita ja Perämereltä löytyykin sopivia alueita, joiden etuna on edellä mainittujen lisäksi se, että ne ovat kaukana asutuksesta eikä lähellä ole merkittäviä luontoarvoja. Esimerkiksi OX2 kertoo nettisivuillaan kahdesta merituulivoimahankkeestaan. Suunnitelmana on rakentaa Kokkolan & Pietarsaaren edustalle 150 merituulivoimalaa ja Oulun & Raahen edustalle 160 merituulivoimalaa. Näiden puistojen vuosittaiseksi sähköntuotannoksi on arvioitu 11-12 TWh / puisto. Voidaan tehdä pieni vertailu: Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli yhteensä 821 maatuulivoimalaa, jotka tuottivat sähköä yhteensä noin 8 TWh (Motiva, 2021). Tuotannon ennustetaan kuitenkin nousevan vuosi vuodelta. Vertailukohteeksi voidaan mainita myös Olkiluoto, jonka tuotanto oli vuonna 2020 14 TWh (TVO, 2021).  

Vedystä tulevaisuuden hiilineutraali ratkaisu energiajärjestelmiin

On toki tunnistettava myös uusiutuvan energian haasteet, esimerkiksi ne vaihtelevat tuuliolosuhteet. Tässä kohtaa voimme ottaa taas vedyn tarkasteluun, joka voi olla tulevaisuudessa yksi ratkaisu vaihteleviin tuuliolosuhteisiin. Kun tuulee paljon ja tuotantoa on yllin kyllin, voidaan ”ylimääräinen” tuulisähkö käyttää vedyn tuottamiseen. Vety varastoidaan (mikä on toki haasteellista) ja käytetään, kun tuulivoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Ja mikä mahtavinta, puhtaan vedyn polttamisesta ei synny hiilipäästöjä. 

Suomen ja EU:n mittavat tavoitteet päästövähennyksistä ja hiilineutraaliudesta tukevat uusiutuvan energian lisäämistä. Haluan myös uskoa, että vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmissä. Ja puhtaan vedyn tuottamiseen tarvitsemme totta kai entistä enemmän uusiutuvaa energiaa.  

Lähteet: 

Alm M. 2022. TEM toimialaraportit 2022:1. Uusiutuvaa energiaa – biokaasulla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. S. 83. ISBN: 978-952-327-951-3 

Motiva. 2021. Tuulivoima Suomessa [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa [Viitattu 4.4.2022] 

TVO. 2021. Olkiluodossa hyvä tuotantovuosi 2020 [Verkkodokumentti]. Saatavissa: https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2021/olkiluodossahyvatuotantovuosi2020.html [Viitattu 4.4.2022]