Saimme iloisia uutisia syyskuun lopulla, nimittäin myönteisen hankepäätöksen. Hankkeemme, Vedyn mahdollisuudet Kemille, on käynnistymisvaiheessa ja tätä hanketta olen henkilökohtaisesti odottanut. Aihe on erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Vetyhuuma on todellinen juttu.
Vety ei ole uusi löydös ja sitä on hyödynnetty jo pitkään etenkin kemianteollisuudessa. Miksi vety ja vetyteknologiat ovat sitten taas nostaneet päätään? Yksi selitys löytyy päästötoimista: vetytalous on askel, tai ehkä useampikin askel, kohti hiilineutraaliutta. Vetyä voidaan esimerkiksi hyödyntää energian varastona ja tarpeen tullen se voidaan muuttaa sähköksi ja lämmöksi. Vetyä voidaan hyödyntää myös polttoaineena sekä teollisuudessa että liikenteessä. Näiden lisäksi on myös monia muita soveltuvia käyttökohteita. Luonnollisesti aiheeseen liittyy vielä haasteita, mainitaan tässä esimerkiksi sähkön kulutus, kustannukset, turvallisuusriskit ja tutkimustyötäkin on vielä tehtävä. Tässä tekstissä ei kuitenkaan pureuduta haasteisiin vaan pidetään positiivinen vire yllä ja heittäydytään nauttimaan vetyhuumasta ja pohtimaan sen potentiaalia Perämerenkaarella.
"Pidetään positiivinen vire yllä ja heittäydytään nauttimaan vetyhuumasta."
Oulun yliopisto koordinoi kevään ja kesän 2021 aikana toteutettua Perämerenkaaren vetyselvitys hanketta. Hankkeen työryhmään kuuluivat myös VTT, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattiopisto. Kesäkuussa kuuntelin webinaarin, jossa selvityksen tulokset julkaistiin. Webinaarin aikana tein muistiinpanoja ja omia muistiinpanoja lainatakseni: ”Vetyliiketoiminnan suunnitelmia on useilla toimijoilla siirtymän aikataulu 10-30 vuotta”. Eli vetytalous todella kiinnostaa toimijoita ja sen suhteen on jo tehty suunnitelmia. Siirtymä kuitenkin luonnollisesti ottaa aikansa ja tehtävää on vielä paljon.
Perämerenkaarella on potentiaalisia vetykeskittymiä, joista yksi on Kemi-Tornion alue. Kuten jo sanoin, tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Muun muassa tutkimuksia ja selvityksiä on tehtävä: teknillis-taloudelliset selvitykset, missä ja miten sivutuotteita (esim. happea) voitaisiin hyödyntää ja niin edelleen. Vetyselvityksen tuloksena kuitenkin voidaan todeta, että Perämerenkaarella on erityistä potentiaalia vetytalouden suhteen. Alueella on jo olemassa olevaa vedyn tuotantoa ja käyttöä, ja hiilineutraaliustavoitteen myötä tuotannon ja käytön uskotaan lisääntyvän.
Vedyn mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä ratkaisuna onnistuu vain, jos vety valmistetaan ”puhtaasti”. Tällä hetkellä suurin osa kaikesta maailmalla teollisesti tuotetusta vedystä valmistetaan maakaasusta eli metaanista. Prosessina käytetään höyryreformointia, jossa tuotteena muodostuu sekä vetyä että hiilidioksidia. Pelkästään sillä saataisiin positiivisia ilmastovaikutuksia aikaan, kun vedyntuotanto olisi ”puhdasta” eli tuotannosta ei syntyisi hiilidioksidipäästöjä. Tätä uusiutuvaa vetyä tai päästötöntä vetyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi teollisuudessa, jolloin myös teollisuuden päästöt pienenevät.
Teollisuuteen puolestaan liittyy vahvasti kuljetukset. Vedyllä on merkittävää potentiaalia myös liikenteessä, joko polttokennoissa tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Vedyn potentiaali onkin erityisen merkittävä etenkin raskaassa liikenteessä. Toinen vaihtoehto olisi synteettiset polttoaineet, joiden valmistuksessa vetyä hyödynnettäisiin raaka-aineena. Synteettisten polttoaineiden valmistuksessa hyödynnetään myös hiilidioksidia, jota voidaan ottaa talteen teollisuuden päästöistä.
Kuten näistä poiminnoista voi huomata, teollisuus linkittyi jokaiseen kohtaan. Ja teollisuuttahan meiltä löytyy Kemi-Tornion alueelta. Miksei tulevaisuudessa voisi olla se tilanne, että teollisuuden tarvitsemaa vihreää vetyä valmistettaisiin aivan tässä lähellä? Tai miksei joskus voisi olla tilanne, jossa lähellä tuotetusta vedystä ja alueella talteen otetuista hiilidioksidipäästöistä valmistettaisiin synteettisiä polttoaineita?
Kuka tietää mikä tilanne on 10 tai 20 tai 50 vuoden päästä?
