Kemin Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka kertoi investointityön toimintamallista ja tilanteesta.
Tällä saralla yhteistyö Business Finlandin kanssa on vireää. Oikealla Kemin Teknologiakylä 3.0 -hankkeen projektipäällilkkö Tytti Ahoranta. KUVA: PÄIVI KEISU

"Yritysten edustajien ehdottamat toimenpiteet ovat alkaneet tulla näkyviksi."

Hankkeessa toteutettavat kokeilut eivät synny tyhjästä. Alueen toimijoita kuunnellaan mahdollisimman tarkasti. Kyselyiden, haastattelujen, aamupalatilaisuuksien ja avointen työpajojen kautta olemme pyrkineet ymmärtämään yritysten tarpeita ja toiveita alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Yritysten edustajien ehdottamat toimenpiteet ovat alkaneet tulla näkyviksi.

Yritysten tarpeiden ja toiveiden prosessoimisessa käytännön toimenpiteiksi on käytetty Lapin AMK:n kehittämispäällikkö Raimo Pyynyn ohjauksessaLFA (Logic Framework Approach) menetelmää. LFA on keino osallistaa ja kehittää vastuuntuntoa ja omistajuutta toimintaympäristönsä kehittämistoimenpiteistä ja sen myötä hankkeesta ja sen tuloksista. LFA on menetelmä, jonka toteuttamisessa tarvitaan ennen kaikkea maalaisjärkeä. Menetelmä on prosessi, jonka lopputuloksena syntyy Kemin Teknologiakylän kehittämissuunnitelma. On tärkeää varmistaa, että hankkeen positiiviset oivallukset juurtuvat paikallisesti ja kestävät ajan mittaan.

Osallistumisen myötä verkoston jäsenet voivat tuntea omistajuutta verkoston ongelmia kohtaan. Oletuksena on, että osallistumismahdollisuuksien myötä jäsenten vastuullinen aktiivinen ja aloitteellinen toiminta, tiedon jakaminen, luovuus ja sopeutumiskyky kasvavat. Teknologian avulla vuorovaikutusta voidaan tehdä tasavertaisemmaksi.

Porinapöytä - Mitäpä sulle kuuluu? Uusi kohtaamispaikka yritysten keskellä

Kemin Teknologiakylä 3.0 -hankkeen tavoitteena on etsiä uusia keinoja alueen yritysten vuorovaikutuksen aktivoimiseksi. Hankkeen myötävaikutuksella luodaan muun muassa yritysten tarpeista lähteviä uusia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.

Yksi työpajoissa esiin noussut ja kannatusta saanut idea on joulukuussa alueen Sensoritalon lounasravintolassa avattu "porinapöytä"-kokeilu. Porinapöytä on tarkoitettu vapaalle jutustelulle lounaan yhteydessä, jossa tutut ja tuntemattomat yritysnaamat voivat kohdata, jakaa ajatuksia ja mahdollisesti kehittää uusia yhteistyömahdollisuuksia. Porinapöydän ääressä saa kysyä ventovieraaltakin ”Mitäpä sulle kuuluu?” Tuppisuut suomalaiset eivät tosin hevillä ala juttelemaan ventovieraan kanssa. Jospa porinapöydän ääressä se onnistuisi.

Kevyeltä kuulostavan ajatuksen takana on tutkittua tietoa siitä, miten uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Vaikka tiedon määrän ja saatavuuden valtava kasvu, viestintäteknologian kehitys mahdollistavat uusien ideoiden synnyn ja käyttöönoton nopeasti kaikkialla maapallolla, on maantieteellisellä läheisyydellä edelleen suuri merkitys vuorovaikutuksen ja yhteistyön rakentamisessa. Lapin maakunnan ainoa teknologiakylä, jossa suuri joukko yrityksiä, oppilaitoksia ja muita toimijoita, on maantieteellisesti lähellä toisiaan, on Digipolis-Kemin Teknologiakylä.

Vuorovaikutus on verkoston olemassaolon kannalta olennaista. Avoimuus, luotettavuus ja tasavertaisuus ovat verkoston tiedon jakamisessa ensiarvoisen tärkeitä. Toimiva vuorovaikutus ja viestintä kaipaa kuitenkin johtajuutta.

Lähteet: Maarit Tihinen (toim.)

LAPIN AMKIN JULKAISUJA

Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 24/2020

Digiajan palvelujohtamisen YAMK-koulutuksen opinnäytetyöjulkaisu

Tiedolla johtaminen osana työn tekemisen muutosta

jonka osaa:

 VERKOSTO-ORGANISAATIOIDEN TEHOKKAAMPI TIEDON  JAKAMINEN DIGIAIKANA

Tekijät: Jylhä Anna-Tuulia, Laitila Liisa, Martimo Elina ja Tiikkaja Marika