BotH2nia-koordinaattori Minna Näsmanin ja projektipäällikkö Eveliina Nousiaisen työn tavoitteet ovat korkealla: tehdä vetytaloudesta totta! Vaikka vetyä ei saa konkreettisesti hyppysiinsä, Näsman ja Nousiainen kehottavat erityisesti pk-yrittäjiä suuntaamaan ajatuksensa vetytalouden mahdollisuuksiin. Alihankintatyöt tulevat tarjoamaan työtä esimerkiksi suunnittelu-, rakennus-, kuljetus-, konepaja- ja startupyrityksille.
Minna Näsman työskentelee kansainvälisessä vetyverkosto BotH2niassa ja Eveliina Nousiainen vetää Meri-Lapin vetyhanketta. Kumpikin ovat tottuneet siihen, että puheiden sijaan pohjoisessa tarvitaan tekoja.
"Meillä täällä pohjoisessa on totuttu puhumisen sijaan tekemiseen, joten puhtaampi huominen on jo hyvää vauhtia työn alla", sekä Näsman että Nousiainen sanovat vetyhankkeistaan.
2021 keväällä perustettuun kansainväliseen BotH2nia -vetyverkostoon on saatu mukaan jo kymmeniä toimijoita. Verkostossa mukana olevien lista on pitkä; mukana on vetyteollisuudesta ja siihen liittyvästä innovoinnista kiinnostuneita yrityksiä, kuntia, kaupunkeja, kaupallisia vetyhankekehittäjiä, sijoittajia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, TKI-toimijoita ja julkishallinnon edustajia sekä Suomesta että Ruotsista.
Vetyverkosto BotH2nia on avoin kaikille - mukana on jo kymmeniä toimijoita Suomesta ja Ruotsista
"Kaikki saavat tulla mukaan. Ajattelemme, että yritykset toimivat drivereinä ja esimerkiksi kaavoittajat toimivat omasta tulokulmastaan. Olemme innoissamme siitä, että kukaan ei ole omassa kuplassaan. Toimimme hyvin avoimesti, siksi vastaanotto verkostolle on varmaankin ollut niin hyvä", Näsman arvioi.
Joulukuun lopussa 2021 alkaneessa Meri-Lapin vetyhankkeessa puolestaan on kontaktoitu alueen yritykset ja syyskuussa kuullaan ensimmäisten vetyselvitysten tuloksista. "Alueen yritykset ovat lähteneet tähän todella aktiivisesti mukaan", Nousiainen iloitsee.
Matka vetytalouteen on toisaalta kaukana, mutta toisaalta lähellä. "Ideana on herättää kiinnostus vetytalouteen ja jakaa uutta tietoa sitä mukaa kuin sitä tulee", Näsman kertoo.
"Omakin vetytieto asiasta on prosessin aikana kasvanut ja kansainvälisen verkoston avulla ainakin tiedän, kuka tietää lisää asiasta", Nousiainen jatkaa BotH2nia -vetyverkoston hyödyistä.
Yksi vetytalouden suurista haasteita on se, että vety ei ole vielä mitään konkreettista eikä sitä saa hyppysiinsä. Maailma kuitenkin muuttuu, kun aletaan ajatella toisin. "Lähtökohdaksi ei kannata ottaa historiaa eikä lineaarista ajattelua. Uusilla markkinoilla ajatellaan toisin ja uskalletaan sanoa se ääneen", Näsman sanoo.
Vähitellen käsitys siitä, mikä on mahdollista muuttuu. "Puhuttua aletaan vahvistaa laskelmilla ja näin asiat voivat muuttua", Näsman ja Nousiainen uskovat.
Alihankinta tuo pk-yrittäjälle monenlaisia mahdollisuuksia, joita kannattaa alkaa miettiä jo nyt - itse vety on vain pieni pala
Vaikka vielä voi tuntua siltä, että vetytaloudesta ei saa otetta, Näsman ja Nousiainen kehottavat erityisesti pk-yrittäjiä suuntaamaan ajatuksensa jo nyt vetytalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
"Vety itsessään on lopulta kokonaisuudesta vain pieni pala, mutta vetytalous tuo tullessaan hyvin paljon monenlaista alihankintatyötä alueille. Eri vaiheisiin tulee kaikenlaista suunnittelutyötä, esimerkiksi tietoverkkojen suunnittelua. Tarvitaan rakentamista, kaivureita, kuljetuksia, varastointia, konepajoja, innovaatioyrityksiä, huoltoa, laboratorioita ja niin edelleen", Näsman ja Nousiainen kertovat.
"Uskon, että erityisesti start-upeilla ja ketterillä pk-yrityksillä, joilla ei ole vanhan liiketoiminnan taakkaa, on mahdollista lähteä vetyloikkaan mukaan markkinoiden muuttuessa", Näsman rohkaisee yrittäjiä.
Suomessa tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. "Vaikka vuosiluku saattaa tuntua kaukaiselta, siihen ei mene vuosikymmeniä, vaan puhutaan vuosista. Kiertotalouden edistäminen ja energian viisas käyttö on oleellinen osa tulevaisuuttamme", Näsman muistuttaa.
Vetytalous otti aimo harppauksen eteenpäin, kun kesäkuussa Suomeen päätettiin perustaa kansallinen vetyverkko. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 22. kesäkuuta valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimialan laajentamista konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa perustamalla vedyn siirtoyhtiö VetyVerkko Oy:n.
TEKSTI JA GRAFIIKKA: SOILE SUVANTO