Kiertotalouskeskus vieraili Markku Karjalaisen ja Emre Ilginin kanssa Lappian Kemin puuteollisuuden yksikössä, kun lohenpyrstölevyjä tehtiin testejä varten.
Tampereen yliopisto tutkii ainutlaatuisessa hankkeessa parhaillaan, miten massiivipuiset CLT-levyt ja perinteisessä hirsirakentamisessa käytetty lohenpyrstötekniikka soveltuvat yhteen. Tutkimuksessa tarvittavia lohenpyrstölevyjä on työstetty tänä keväänä Lappian Kemin puuteollisuuden yksikössä ja testit toteutetaan Tampereen yliopiston rakennetekniikan yksikössä sekä Turun ammattirkorkeakoulussa vuoden 2022 aikana.
Lohenpyrstöhanke on herättänyt kansainvälisen kiinnostuksen ja tutkimusryhmä on päässyt mukaan arvostettuun EU:n Marie Curie -rahoitukseen, jonka avulla tutkimusta päästään toteuttamaan kahden vuoden ajan.
Ei lainkaan liimaa tai metallia
Lohenpyrstötekniikalla toteutettavat CLT-massiivipuulevyt kiinnostavat globaaleilla markkinoilla, sillä ne eivät sisällä lainkaan liimaa eivätkä metallia.
”Nykyiset teolliset massiivipuutuotteet CLT, LVL, MHM, WLT ja liimahirsi sisältävät suuren määrän liimaa tai metallikiinnikkeitä, mitkä vesittävät niiden ekologisuutta, kierrätettävyyttä, hygroskooppisuutta ja diffuusion lläpäisevyyttä”, professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta selittää.
Lohenpyrstölevyille riittää kysyntää
Suomessa teollinen puurakentaminen on vielä pientä, tällä hetkellä kotimaasta löytyy noin 130 yli kaksikerroksista puukerrostaloa.
”Uskon, että erityisesti Aasian markkinoilla olisi kysyntää liimattomille massiivipuulevyille. Siellä teolliselle puurakentamiselle on pitkät perinteet. Suomessa ja Euroopassakin puurakentaminen lähtee kasvuun ympäristösyistä”, Karjalainen uskoo.
Keksinnölle on tarkoitus hakea patentti
Tutkimusryhmä on hankkeesta niin vakuuttunut, että siitä on tehty jo keksintöilmoitus.
”Selvitystemme mukaan kilpailevaa patenttia ei ole ja ratkaisu on patentoitavissa. Lohenpyrstölevylle on tarkoitus hakea kansallinen tai kansainvälinen patentti”, Karjalainen ja Ilgin kertovat.
Testit paljastavat potentiaalin
Testeissä selvitetään levyjen tarvittavat palo-, ääni/värähtely- ja ilmatiiviys-/kosteustestit sekä tutkitaan kuormitus- ja taivutusominaisuuksia ja verrataan lohenpyrstölevyjen ominaisuuksia tavanomaisiin CLT-levyihin.
”Olen hyvin innoissani tästä mahdollisuudesta ja on hyvin jännittävää nähdä, miten levyt käyttäytyvät erityisesti taivutustesteissä”, post doc tutkija Emre Ilgin Marie Curie -hankkeesta ja Tampereen yliopistosta kertoo.
Marie Curie -hankkeen aikana on tarkoitus rakentaa lohenpyrstölevyistä pieni pilottirakennus Suomeen.
”Myös mahdollisen tuotantolaitoksen paikkaa ja volyymia selvitetään hankkeen aikana”, Karjalainen kertoo.
Lisäksi levyjä käydään esittelemässä kansallisilla ja kansainvälisillä puurakentamisen messuilla ja kongresseissa sekä tehdään tutkimustuloksista tieteellisiä artikkeleita puualan tieteellisiin julkaisuihin.
TEKSTI, VIDEO JA GRAFIIKKA: SOILE SUVANTO
