Ekologisen rakentamisen teemaa eurooppalaisessa Partnership on Sustainable Buildings –verkostossa vetävä suomalainen ryhmä on viime aikoina tehnyt aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.
Verkoston tapaamisia on ollut keväällä Brysselissä ja kesällä Unkarissa. Lisäksi Wood Building Summitissa Skellefteåssa lavalla oli FCLT Interreg Nord -projektin toteuttajajoukon edustajia Centriasta, Luulajasta, Lapin AMK:sta ja Digipoliksesta.
Edellisten tapahtumien lisäksi Digipoliksen projektipäällikkö Tytti Ahoranta osallistui lokakuussa Sustainable Buildings –verkoston Inno Campiin Brysselissä osana European Open Week -tapahtumaa.
- Työntäyteinen viikko oli todella mielenkiintoinen ja tehokas. Teimme prototyyppityötä kestävän rakentamisen konkreettisten pilottien toteuttamiseksi ja veimme tapahtumaan tuliaisina CLT-paloja, jotka ”kävivät kaupaksi” kuin kuumille kiville, Ahoranta kehuu.
Konkreettinen eteneminen on tärkeää, jotta hiilineutraalissa ja energiatehokkaassa rakentamisessa päästään asetettuihin, koviin tavoitteisiin.
- Niihin päästään vain tekemällä yhteistyötä kansainvälisesti, Ahoranta painottaa.
Suuri merkitys kansainvälisissä tapahtumissa on uusien ihmisten kohtaamisella ja kanssakäymisellä.
- Inno Camp, jonka muuten on kehittänyt Aalto yliopisto, on hyvä työskentelymuoto ja ryhmien mentorit olivat erinomaisia.
Puusta rakentaminen televisiossa
CLT- eli ristiinliimattu massiivipuu on aihe, josta Tytti Ahoranta puhuu mielellään, sillä puurakentaminen on sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää. Ahoranta on levittänyt puurakentamisesta ja suomalaisesta metsätaloudesta tietoa ja osaamista jo pitkään. Hän on ollut haastateltavana myös TV1:n Sadan vuoden talo -sarjassa, jossa Juha-Pekka Ristniemi rakentaa Poriin taloa, jonka halutaan kestävän sata vuotta. Ahorannan osuus on kuvattu Kemissä Digipoliksessa. Sarja käsittää 10 osaa ja se tulee televisiosta torstaisin tämän syksyn aikana.
Suomessa kasvava kiinnostus massiivipuurakentamista kohtaan näkyy myös lisääntyvänä kysyntänä. Kaksi Suomessa olevaa tuotantolaitosta, Alajärven CLT Hoisko ja Crosslam Kuhmo, ovat myyneet tuotantonsa pitkälle eteenpäin.
- Kysyntä on niin kovaa, että jopa pilotteihin tarvittavia mallikappaleita on vaikea saada. Kauhajoelle on nousemassa kolmas tuotantolaitos, joka vastaa massiivipuun kasvavaan kysyntään, Ahoranta kertoo.
CLT:n ohella LVL eli viilupuu on vaihtoehtoinen massiivipuinen ja kasvava rakennusmateriaali, jolla on hyvät vientiedellytykset. Varkaudessa on suuri tuotantolaitos, jonka vientinäkymissä esimerkiksi Yhdysvalloilla on suuri osuus. Sahatavaran jalostuksen kehityksestä huolimatta suurin osa suomalaisesta puusta viedään sahatavarana. Yksi esimerkki vientikohteista on Britanniassa sijaitseva maailman suurin CLT-rakennuksia modulaarisesti valmistava tuotantolaitos. Lontoossa onkin käynnissä useita kohteita, jotka toteutetaan massiivipuusta.
Ahoranta toivoo tänne enemmän levynvalmistusta ja levyjen varustelijoita, erityisesti Lappiin.
- Osaaminen, joka meillä on puurakentamisen uusien innovaatioiden suhteen, on korkeatasoista, Ahoranta perustelee.
Innovaatioita ja osaamista
Osaamisen ja innovaatioiden jakamisessa Lapin porukka tekee aktiivista, avointa yhteistyötä. Esimerkiksi Lapin AMK:ssa järjestetään CLT-rakentamisen työpajoja, joissa kouluttajana on Kuhmon Woodpoliksen toiminnassa mukana ollut Toni Kekki A-Insinöörit–suunnittelutoimistosta. Koulutukset toteutetaan yrityksiltä saadun palautteen perusteella.
- Toni vie ja on jo vienyt massiivipuurakenteiden suunnitteluosaamista eteenpäin. Myös esimerkiksi Oulusta valmistuneet arkkitehdit tietävät hyvin, mihinCLT taipuu, Ahoranta toteaa.
Puurakentamisen suosion kasvaminen näkyy uusina ajatuksina myös arkkitehtuurissa. Esimerkkejä puurakennuksista löytyy esimerkiksi sivustolta www.woodarchitecture.fi.
- Siellä on nähtävillä huikeita toteutuksia, jollaisia ei olisi voinut aiemmin mistään materiaalista tehtyinä kuvitellakaan, Ahoranta lisää tyytyväisenä.