Digipolis vietti perjantaina 5. joulukuuta pitkän linjan puualan ammattilaisen, Markku Helamon läksiäisiä. Helamo jäi syksyllä eläkkeelle lähes 40 vuoden työuran jälkeen.
- Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ihminen, joten eläkevuosiksi pitää keksiä jotain oikeasti järkevää tekemistä, hymyilee 63-vuotias Helamo.
Kipinä puualalle syttyi jo 1950-1960-luvuilla Röyttän sahalla ja Tornionjoen uitossa.
- Nämä ympäristöt tulivat tutuiksi perhepiirin kautta. Ennen insinöörihommia uitto- ja sahatöissä meni seitsemän kesää, muistaa Helamo.
Helamo valmistui diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta (mekaaninen puuteollisuus ja tuotantotalous) ja teki ensimmäiset alan työnsä opinahjonsa assistenttina. Ensimmäinen suuren luokan työtehtävä oli johtajana Rauma-Repolan Lappeenrannan sahalla 1978-1984.
- Koko työurani huikein tehtävä oli sahatavaran massiivinen myynti Länsi-Euroopan maihin Rauma-Repolan vuosinani. Niissä töissä sosiaaliset taidot kehittyivät, muistelee Helamo.
Jatkossa Helamo työskenteli Puulappi Oy:n toiminnan käynnistäjänä Kittilässä ja myös yksityisyrittäjän ura tuli nähtyä. Vuosina 1991-1996 hän työskenteli Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina Torniossa. Noilta vuosilta mieleen piirtyy erikoinen kokemus ammatillisen koulutuksen rajusta muutoksesta:
- Muistan, kun vuonna 1991 olimme menossa projektimatkalle Muurmanskiin. Matkalla kohti raja-asemaa kuulimme radiosta, että Neuvostoliitto oli lakannut olemasta, kertoo Helamo yhdestä ikimuistoisimmista työreissuistaan.
Vuoden 1998 alusta Helamo työskenteli yrityskehittäjänä ja päällikkönä erilaisissa hankkeissa muun muassa Lapin yliopiston, Kehittämiskeskuksen, Ammattiopisto Lappian ja Digipoliksen palveluksessa. Satoja yrityshankkeita on lisäksi toteutettu oman yrityspalveluyrityksen kautta.
- Työuran suurimpia oppeja on, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Olen aina panostanut ennakkosuunnitteluun, korostaa Helamo.
Helamon mukaan puuala on edelleen Suomelle suuri mahdollisuus:
- Valitettavasti mekaanisen puuteollisuuden kehittäminen on passiivista. On ikävä todeta, että konetekniikka on kehittynyt, mutta itse tuotteet eivät. Alalta puuttuu aktivaattori.
Helamo on kahdeksannen sukupolven torniolaisia ja hän viettää eläkepäiviään syntymäkaupungissaan.
- Harrastuksiin kuuluvat työskentely omassa verstaassa puun parissa sekä kävely metsässä koiran kanssa sekä polttopuun korjuu ja klapien teko, sanoo Helamo.