Digipolis järjesti lokakuussa yhdessä Motivan ja Sitran kanssa työpajan, jossa luotiin verkostoa hyödyntämään teollisuuden sivu- ja jätevirtoja. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, joka luo samalla uusia työpaikkoja.
Työpaja kokosi yhteen resurssien tarjoajat, hyödyntäjät ja palveluntuottajat. Meri-Lapin suurista yrityksistä olivat edustettuina Metsä Fibre, Outokumpu, SMA Mineral ja Stora Enso. Tarkoituksena on saada laajasti yritykset heräämään teollisten symbioosien ja kiertotalousajattelun tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä saada yritystietoja koottua yhteiseen tietokantaan, josta selviävät mahdolliset kierrätettävän raaka-aineen tuottajat ja hyödyntäjät. Malliesimerkin mahdollisuuksista tarjoaa Metsä Fibren Kemin tehdas.
– Kuorimolta syntyy hiekkurijätettä, joka soveltuu katemateriaaliksi ympäristörakentamiseen tai seulottuna polttoaineeksi. Kuorikattilan tuhkia voidaan hyödyntää maarakennuksessa. Tuhkalla ja sen seoksilla voidaan korvata maa-aineksia tietyissä maarakenteissa, kuten alustäytöissä, suojakerroksissa ja tierakenteissa, kertoo Metsä Fibren Kemin tehtaan alueympäristöpäällikkö Marika Alapoikela.
– Lisäksi tuhkaa voidaan hyödyntää kaliumin ja fosforin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Lentotuhkaa voidaan käyttää myös lannoite- ja- betoniteollisuuden raaka-aineeksi, jatkaa Alapoikela.
Innovaatioita ja yhteispeliä
Sitran teollisten symbioosien avainalueen vetäjän Jyri Arposen mukaan noin 50 yritystä pariinsa kerännyt Digipoliksen työpaja oli erittäin onnistunut.
– Meri-Lapissa on merkittäviä isoja perusteollisuuden tuotantolaitoksia sekä innovatiivisia teknologiapalveluyrityksiä. Alueen kaivannais- ja metsäteollisuudella on jo pitkät perinteet teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Täällä on sisäistetty teollisten symbioosien tuomat edut ja uudet liiketoimintamahdollisuudet eri toimialojen välillä, sanoo Arponen.
Arposen mukaan teknologioiden kehittyminen, raaka-aineiden hintaheittely, ekologisuuden merkityksen kasvu sekä uudet hyödynnettävyysmahdollisuudet tekevät alueen vuosittaiset 1,2 miljoonan tonnin osittain hyödyntämättömät sivuvirrat erittäin houkutteleviksi uusille investoinneille sekä innovaatioille.
– Teollisuuden kilpailukyvyn kehittyminen vaatii rohkeita innovaatioita ja erityisesti yhteispeliä. Näitä molempia täältä löytyy. Jotta alueen kehityspotentiaali ja erinomainen tahtotila saadaan hyödynnettyä, tarvitaan selkää koordinointia ja hyvät ihmiset niitä tekemään. Digipolis ja Kari Poikela tiimeineen ovat todistetusti sellaisiksi osoittautuneet.
Euroopan kärkikastissa
Arponen korostaa, että Lappi on valittu yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Valinnan teki 44 hakijan joukosta Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto. Arposen mukaan valinta mallialueiden joukkoon antaa uusia mahdollisuuksia kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi:
– Mallialueet on valittu kehittämään ja toteuttamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimintatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luonnollisia vahvuuksia. Mallialueet saavat käyttöönsä Euroopan klusterien seurantakeskuksen asiantuntijaosaamisen.
Faktat
•Meri-Lapissa syntyy vuositasolla 1,2 miljoonaa tonnia teollisuuden sivu- ja jätevirtoja.
•Kansainvälinen tavoite on, että vuonna 2030 kaikista raaka-aineista kierrätetään 75 prosenttia.
•Suomi on Euroopassa kierrätyksen keskikastia sillä 46 prosenttia kaikesta raaka-aineesta menee uusiokäyttöön.